”Yksityissektorin laajentuminen ja sen merkityksen kasvu Intian talouselämässä vaikuttaa suoraan daliteihin”, sanoi intialaisen dalitien ihmisoikeusjärjestön puheenjohtaja Vijay Parmar Dalitien solidaarisuusverkoston Helsingissä 10.10. 2012 järjestämässä seminaarissa Kasti suomalaisten haasteena Etelä-Aasiassa.
”Valtion työpaikoista 16 prosentin kiintiö on säädetty daliteille, mutta paikkoja on vähän ja valtio on yksityistänyt monia palvelujaan. Yksityisellä sektorilla ei ole dalit-kiintiöitä eikä velvoitteita, joten daliteja ei sinne palkata”, Vijay Parmar totesi. ”Kastiajattelu vaikuttaa voimakkaasti yksityisellä sektorilla.”
”Luonnollisesti valtion daliteille määrittämät kiintiöpaikat tarkoittavat lähes poikkeuksetta alimman tason tehtäviä”, Vijay Parmar sanoi. ”Sama koskee muita työtehtäviä. Jos dalit saa työpaikan, kyse on yleensä ruumiillisesta työstä.”
Intiassa tehdyn selvityksen mukaan noin miljoonasta maassa toimivasta yrityksestä 672 on sellaisia, jotka ovat allekirjoittaneet aloitteen dalitien työllistämisestä. Myönteisin Vijay Parmarin uutinen oli, että Intian suurin yritys, yli 80 maassa toimiva Tata Group, on niiden joukossa. Suurin osa yrityksistä väittää noudattavansa ihmisoikeuksia, mutta ne eivät allekirjoita asiaa koskevia sitoumuksia eivätkä työllistä daliteja.
Entinen lapsityöläinen järjestöjohtajana
Vijay Parmar on itse dalit, joka on noussut lapsityöläisestä järjestöjohtajaksi. Hän kasvoi roomalaiskatoliseksi kääntyneen isoäitinsä luona, ja hänen onnekseen lähistöllä oli katolinen lähetysasema ja koulu, jossa ymmärrettiin, miten pieni työläispoika pääsi kouluun vain harvoin.
Kristityksi kääntyminen ei asuinoloja muuttanut, vaan perhe asui maalattiaisessa savimajassaan dalit-yhteisössä. Koska he olivat kristittyjä, hallituksen tukia he eivät saaneet, niin kuin hinduihin, sikheihin ja buddhalaisuuteen lukeutuvat dalitit.
Heti koulunsa päätyttyä Vijay liittyi dalitien oloja kehittävään järjestöön. Nykyisin hän on kotivaltiossaan Gujaratissa toimivan Janvikas-järjestön toiminnanjohtaja ja samalla osatoimisesti valtakunnallisen keskusjärjestön (National Campaign for Dalit Human Rights – NCDHR) puheenjohtaja.
Ministeri Heidi Hautala: kiitos Dalitien solidaarisuusverkostolle
Saman seminaarin suomalainen pääpuhuja oli kehitysministeri Heidi Hautala, joka kertoi kokemuksistaan Nepalin dalit-yhteisöissä ja kiitti Dalitien solidaarisuusverkostolta saamastaan tuesta tunnistaa kastisyrjintää ja sen taustaongelmia.
Ministeri Hautala suhtautui positiivisesti mahdollisuuksiin kehittää koko yhteisöä tavoilla, joilla otetaan huomioon sekä dalitit että ei-dalitit. Keskeistä on kuitenkin kaikenlaisen syrjinnän vastustaminen, hän sanoi.
Seminaarin päätti paneelikeskustelu, jossa suomalaisen yritysmaailman ja kansalaisjärjestöjen edustajat pohtivat keinoja, miten kastimaissa toimivat suomalaiset eivät toimillaan tukisi kastisyrjintää edes passiivisesti. Vaikuttamisseminaarissa oli vähän yli 40 osanottajaa ulkoministeriöstä, liike-elämästä ja järjestöistä.