Ihmisoikeusselontekoon yhdenvertaisuuden edistäminen ja sen seuranta

syys 05 2020

Ihmisoikeusselontekoon yhdenvertaisuuden edistäminen ja sen seuranta

in News

Valtioneuvoston ihmisoikeusselonteon 2020 ilmiökokonaisuuksissa nostetaan esille yhtenä neljästä aiheesta yhdenvertaisuuden edistäminen. Suomen Dalitien solidaarisuusverkosto pitää tätä erittäin tärkeänä ilmiökokonaisuutena.

Kastisyrjintä näkyy oikeuslaitoksissa ja lainvalvontajärjestelmissä väkivallan tekojen rankaisematta jättämisenä ja syrjinnänvastaisten lakien toimeenpanemattomuutena. Poliisit, asianajajat ja tuomarit kuuluvat usein yläkasteihin ja suhtautuvat vastahakoisesti dalitien tapausten kuulemiseen ja tutkimiseen. Siksi daliteja vastaan tehtyjä rikoksia ei ilmoiteta, tutkita eikä tuomita asianmukaisella tavalla.

YK:n suosituksen mukaan kaikkien valtioiden tulisi taata kaikille yhteisöille tasapuolinen pääsy oikeusjärjestelmään. Yhteisöjä vastaan rikkovat tulisi asettaa syytteeseen, ja rikosten uhrien olisi saatava asianmukainen korvaus.

Suomen Dalit-verkoston lausunto valtioneuvoston ihmisoikeusselontekoon 2020:

1. Millaisia sisällöllisiä asioita selonteossa tulisi näkemyksenne mukaan painottaa?

Selonteon ilmiökokonaisuuksissa nostetaan esille yhtenä neljästä yhdenvertaisuuden edistäminen. Suomen Dalitien solidaarisuusverkosto pitää tätä erittäin tärkeänä ilmiökokonaisuutena.

Etelä-Aasiassa kastilaitos ylläpitää yhteiskuntien hierarkkista jakoa siten, että etuoikeudet ja rajoitukset määrittyvät syntyperän mukaan. Tämä on ristiriidassa Ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen ensimmäisen artiklan kanssa: ”Kaikki ihmiset syntyvät vapaina ja tasavertaisina arvoltaan ja oikeuksiltaan.”

2. Muodostavatko selonteon neljä ilmiötä yhdessä toimivan kokonaisuuden? Tulisiko mielestänne jokin ilmiö korvata jollain toisella? Ehdotukset vaihtoehtoisista ilmiöistä pyydetään perustelemaan.

Ilmiöpohjaisuus selonteon rakenteena vaikuttaa toimivalta lähtökohdalta. Toimintaympäristön suurten muutosten ja ihmisoikeusvaikutusten ymmärtäminen edellyttävät kuitenkin kattavaa syy-seuraus analyysia, jonka pohjalta voidaan tehdä valintoja mihin Suomen tulee keskittää kansalliset ja kansainväliset tavoitteensa. Analyysissa tulee tunnistaa COVID-19 pandemian vaikutukset valittuihin ilmiöihin ja ihmisoikeuksiin liittyen.

On tärkeää myös tiedostaa, että ilmiöt ja niiden vaikutukset ihmisoikeuksien toteutumiseen vaihtelevat merkittävästi eri maantieteellisissä, kulttuurisissa poliittisissa viitekehyksissä; näin vaikuttaen selonteon kehittämislinjauksien ja tavoitteiden muotoiluun.

3. Minkälaisia perus- ja ihmisoikeuskysymyksiä/teemoja tulisi käsitellä tämän ilmiökokonaisuuden alla?

Suomen hallituksen harjoittamien eri politiikka-alojen välinen johdonmukaisuus, koherenssisuus on tärkeää varmistaa. Ihmisoikeuspolitiikka ja sille asetetut tavoitteet tulisi huomioida myös muilla politiikan aloilla. Yksi konkreettinen askel johdonmukaisuuden politiikan toteutumiselle on seurantasuunnitelma, joka on toteutettavissa hallinnon niukoillakin resursseilla. Ihmisoikeuksien edistäminen ja niiden puolustaminen esimerkiksi kauppapolitiikan saralla olisi mitä ilmeisin kohde. Suomalaisten yritysten yhteiskuntavastuu ei saa jäädä vapaa- tai hyväntahtoisuuden varaan, vaan sitä ja asianmukaisia huolellisuusvelvoitteita edellytettäisiin lainsäädännöllisesti.

Toinen konkreettinen keino olisi hyödyntää ns. PYM-instrumenttia (paikallisen yhteistyön määrärahat) tukemalla ihmisoikeuksien parissa toimivia kansalaisjärjestöjä kehittyvissä maissa, joissa suomalaisilla yrityksillä on toimintaa. Paikalliset kansalaisjärjestöjen keräämän tiedon ja havaintojen kautta saataisiin analyysiä suomalaisten yritysten huolellisuusvelvoitteiden noudattamisesta.

9. Minkälaisia perus- ja ihmisoikeuskysymyksiä/teemoja tulisi käsitellä tämän ilmiökokonaisuuden alla?

Etelä-Aasiassa kastilaitos ylläpitää yhteiskuntien hierarkkista jakoa siten, että etuoikeudet ja rajoitukset määrittyvät syntyperän mukaan. Tämä on ristiriidassa Ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen ensimmäisen artiklan kanssa: ”Kaikki ihmiset syntyvät vapaina ja tasavertaisina arvoltaan ja oikeuksiltaan.” Syntyperänsä takia syrjintää kokevia daliteja eli kastittomia lasketaan olevan liki 250 miljoonaa; suurin osa Intiassa.

Kastisyrjintään kuuluu törkeitä kansalaisoikeusrikkomuksia, sekä poliittisten, taloudellisten ja kulttuuristen oikeuksien loukkauksia.

YK:n kattavasta työhön ja syntyperään liittyvästä tutkimuksesta selviää, että kastisyrjintään liittyvät ainakin nämä ihmisoikeusrikkomukset:
* oikeus fyysiseen koskemattomuuteen,
* oikeus tasapuoliseen poliittiseen osallistumiseen,
* oikeus tasavertaiseen kohteluun oikeusjärjestelmässä,
* oikeus omistaa maata,
* tasavertainen oikeus julkisiin ja sosiaalisiin palveluihin,
* uskonnonvapaus,
* oikeus oman tahdon mukaiseen avioitumiseen,
* oikeus koulutukseen,
* oikeus omaan kulttuuri-identiteettiin,
* oikeus tasavertaisiin työmahdollisuuksiin,
* oikeus tasa-arvoisiin ja oikeudenmukaisiin työoloihin,
* oikeus vapauteen pakkotyöstä tai orjuudesta,
* oikeus vapauteen ihmisarvoa loukkaavasta kohtelusta,-
* oikeus terveyteen,
* oikeus riittävään ravintoon, veteen, hygieniaan, vaatetukseen ja asumiseen.

Kastisyrjintä näkyy oikeuslaitoksissa ja lainvalvontajärjestelmissä väkivallan tekojen rankaisematta jättämisenä ja syrjinnänvastaisten lakien toimeenpanemattomuutena. Poliisit, asianajajat ja tuomarit kuuluvat usein yläkasteihin ja suhtautuvat vastahakoisesti dalitien tapausten kuulemiseen ja tutkimiseen. Siksi daliteja vastaan tehtyjä rikoksia ei ilmoiteta, tutkita eikä tuomita asianmukaisella tavalla.

YK:n suosituksen mukaan kaikkien valtioiden tulisi taata kaikille yhteisöille tasapuolinen pääsy oikeusjärjestelmään. Yhteisöjä vastaan rikkovat tulisi asettaa syytteeseen, ja rikosten uhrien olisi saatava asianmukainen korvaus.