Dalitien solidaarisuusverkosto juhli kymmenvuotista taivaltaan online-juhlana 16.11.2020. Juhla kokosi yli kolmekymmentä osallistujaa Nepalista, Intiasta, Lontoosta ja eri puolilta Suomea.
Juhlapuheessaan Euroopan parlamentin varapuheenjohtaja Heidi Hautala painotti ihmisoikeuksia daliteille: puhdasta vettä, koulutusta ja mahdollisuuksia työelämään – oikeutta ihmisarvoiseen elämään.
Esimerkkinä poliittisesta syrjinnästä hän mainitsi sen, että dalitit ovat odottaneet jo yli kymmenen vuotta kansainvälisen IDSN- järjestönsä (International Dalit Solidarity Network) pysyvää akkreditointia YK:n talous- ja sosiaalineuvostoon ECOSOCiin. YK:n talous- ja sosiaalineuvosto eli ECOSOC vastaa yhdessä yleiskokouksen kanssa taloudelliseen ja sosiaaliseen kehitykseen liittyvistä tehtävistä. Sen tavoitteena on muun muassa kehitysmaiden taloudellinen ja sosiaalinen edistys sekä korkeampi elintaso.
”Pelkkä huoli ei riitä, vaan tulee toimia. Korona on osoittanut, että ne, jotka ovat syrjäytettyjä ja marginaalissa, joutuvat yhä vaikeampaan tilanteeseen”, sanoi Heidi Hautala.
Heidi Hautala on ollut myös yksi aloitteentekijöistä EU:n yritysvastuulain säätämiseksi, jossa kirjataan yritysten vastuu eli huolellisuusvelvoite Due Diligence. Lainsäädäntö merkitsisi työ- ja ihmisoikeuslainsäädännön kirkastamista ja noudattamista koko alihankinta- ja tuotantoketjussa. Näin se esimerkiksi paljastaisi syrjinnän ja merkitsisi siihen puuttumista.
Nepalissa työskentelevä ja aiempi hallituksen jäsen Lauri Lind oli koonnut tervehdyksiä ja välähdyksiä dalitien tilanteesta Nepalissa sekä suurlähettiläs Pertti Anttisen tervehdyksen.
Tervehdyksensä toi myös IDSN:n toiminnanjohtaja Meena Varma, joka onnitteli lämpimästi Suomen aktiivista verkostoa viimeisen kymmenen vuoden aikana tehdystä työstä ja kertoi kansallisista verkostoista esimerkiksi Saksassa, Tanskassa ja Isossa Britanniassa.
Mistä kaikki sai alkunsa?
Intialainen pastori, TT Chandran Paul Martin kertoi suomalaisen verkoston varhaisesta esihistoriasta 1990-luvulla, kun hän isännöi Mikko Malkavaaran johtamaa suomalaista ryhmää. Ryhmä tuli tutustumaan intialaiseen vapautuksen teologiaan, dalit-teologiaan. Matkalla tehtiin vierailuja dalitien kyliin Tamil Nadun ja Andhra Pradeshin osavaltioissa.
Intialaisella perinteisellä maaseudulla dalitit asuvat aina omissa vaatimattomissa yhteisöissään erillään ylempiin kasteihin kuuluvista. Dalitien liikkumista kyläteillä tai kaivoilla ja vesilähteillä rajoitetaan. Heidän läheisyyttään pidetään saastuttavana, minkä takia heitä on kutsuttu myös koskettamattomiksi. Koulutus tai parempi asema parantaa dalitien sosiaalista asemaa, mutta kastiasemansa perusteella he ovat aina alimpaa kerrosta yhteiskunnassa.
Suomalainen solidaarisuusverkosto syntyi Bangkokissa vuonna 2009 pidetyn kansainvälisen dalit-konferenssin jälkeen. Bangkokissa oli koolla merkittäviä dalit-organisaatioita Kirkkojen maailmanneuvoston kutsumina. Tavoitteena oli vaikuttaa siihen, että jopa 300 miljoonaa dalitia koskettava kastisyrjintä tunnustettaisiin YK:ssa ja kansainvälisessä yhteisössä ihmisoikeusrikkomukseksi. Intia ei kiistä kastisyrjinnän olemassaoloa, mutta se ei halua muiden maiden puuttuvan asioihinsa. Siksi kastisyrjintää ei vieläkään tunnusteta rikkomukseksi.
Dalitien solidaarisuusverkosto on vuosien ajan vaikuttanut päättäjiin ja esimerkiksi kertonut dalit-liikkeen kamppailuista ja dalitien elämästä Maailma kylässä -festivaaleilla. Kouluissa tietoisuus yhä jatkuvasta kastisyrjinnästä ja dalitien asemasta on saatu osaksi opetusta.
Mikä on verkoston suunta seuraavien 5–10 vuoden aikana?
Dalitien solidaarisuusverkostolla on ollut kaksi päätoimintamuotoa: tietoisuuden lisääminen dalitien tilanteesta ja vaikuttamistyö. Viime vuosina erityisesti yritysvastuulaki ja sen huolellisuusvelvoitteen saaminen lainsäädäntöihin Suomessa ja EU-tasolla ovat olleet keskeisiä vaikuttamistoimia.
-Verkosto haluaa jatkaa myös kädet savessa. Se hakee kumppanuutta dalitien asemaa edistävän kansalaisjärjestön kanssa Nepalissa. Yhteistyöstä on olemassa jo malliluonnos, jota verkoston hallitus käsittelee myöhemmin. Uskomme, että tämä vahvistaa vaikuttamistyötämme ja globaalien kysymysten pitämistä esillä Suomessa. Se toivottavasti lisää myös kiinnostusta verkostoamme kohtaan, sanoo verkoston puheenjohtaja Timo Lappalainen.
Ihmisoikeuksien ja ihmisarvon puolesta jatketaan vaikuttamistyötä Suomessa ja Euroopan verkostoissa.
Puheenjohtaja Timo Lappalainen ja MEP Heidi Hautala. (kuva)
