Dalitien tilanne on vaikea. Yhä heikkenevä uskonnonvapauden asema puhutti osallistujia keskustelutilaisuudessa Uskonnontutkimuksen päivillä Helsingissä toukokuussa. Uskonnonvapaus eli vapaus harjoittaa omaa uskontoa on perusoikeuksia myös Intiassa perustuslain mukaisesti. Suomessa uskonnonvapaus täyttää tänä vuonna sata vuotta.
Dalitien solidaarisuusverkosto (DSNFi) oli mukana järjestämässä sessiota, jossa esitellään tutkimusta ja keskustelua dalitien tilanteesta. Dosentti ja verkoston perustaja Mikko Malkavaara avasi tilaisuudessa kastijärjestelmän vaikutuksia nykypäivänä, sen käsitteitä ja historiaa.
”Huolimatta perustuslain pykälistä kastijärjestelmän lakkauttamiseksi on kastijärjestelmä rakennettu ihmisten väliseen kanssakäymiseen eriarvoistamaan ihmisiä. Se vaikuttaa edelleen vahvasti monella tavalla.”
Dalit-lapset esimerkiksi istuvat ja syövät erillään koululuokissa. Kouluun pääseminen on vaikeaa. Dalitit eivät saa kulkea vapaasti kaduilla. Heillä on hyvin vähän mahdollisuuksia edetä elämässään ammatteihin, jotka nähdään jonkin kastin vastuulle. Dalitit ovat näkymättömiä, likaisen työn tekijöitä ja ”koskettamattomia”.
Tilaisuudessa koordinaattori Samuel Jayakumar kuvasi uskonnonvapaustilannetta Intiassa heikkona ja haasteita suurina. Tiukat normit ja hindunationalismi heikentävät muiden uskontojen asemaa. Uskonnonvapauden puolustaminen on vaikeaa.
Dalit-naisia pastoreina ja uusbuddhalaisina nunnina
Väitöstutkija Mari Metso tutkii sukupuolta, kastia ja uskonnonvapautta kristityissä ja neo-buddhalaisissa yhteisöissä Intiassa. Hänen lähtökohtanaan on dalitien feministinen teoria, joka tarkoittaa, että sukupuolta tulisi aina tarkastella yhdessä kastin kanssa. Kahdella tavalla syrjiminen eli sekä kastin että sukupuolen perusteella luo pohjan erilaisille syrjinnän ja etuoikeuksien muodoille.
Tutkimustaan varten Mari Metso on haastatellut protestanttisten kirkkojen naispuolisia pastoreita ja neo-buddhalaisia dalit-naisia Intiassa. Naiset toimivat joko kristittyinä pappeina tai neo-buddhalaisina opettajina ja aktiiveina.
”Naisten vastauksista käy ilmi, että yhteisöjen sisällä uskonnonvapaus toteutuu monin eri tavoin. Naiset kokevat itsensä vapaammaksi erityisesti suhteessa hindulaisiin naisiin sekä naisiin, joilla ei ole koulutusta tai koulutustaso on alhainen.”
”Kirkon sisällä sukupuolten epätasa-arvo ja kastiin perustuva syrjintä kuitenkin vaikuttavat pappien toimintaan. Esimerkkinä haastatteluissa nousi esiin muun muassa naisten vähäinen osuus kirkkojen merkittävissä komiteoissa ja naispappien vähyys ylipäätään. Neo-buddhalainen yhteisö sen sijaan näyttäytyy naisten puheessa tasa-arvoisempana. Tämä ei tarkoita, etteikö epätasa-arvoa ja epäoikeudenmukaisuutta näissäkin yhteisöissä olisi, mutta juuri kyseisissä esimerkkitapauksissani sitä ei tuotu esiin”, kertoo Mari Metso.
Hänen mukaansa kireästä poliittisesta tilanteesta huolimatta näiden kahden vähemmistöuskonnon sisällä dalit-naisten uskonnonvapaus toteutuu monin eri tavoin.
Dalitien uskonnonvapaus heikkenee
Virtuaaliyhteyksien päässä Sri Lankassa oli tohtori Deenabandhu Manchala, joka toimi aikoinaan professorina Gurukulin teologisessa collegessa Chennaissa ja sen jälkeen lähes 15 vuoden ajan Kirkkojen maailmanneuvostossa. Tuolloin hän vastasi myös Kirkkojen maailmanneuvoston dalit-työstä. Nykyisin hän on Clevelandissa Yhdysvalloissa liberaalien protestanttisten kirkkokuntien The United Church of Christin ja the Christian Church – Disciples of Christin yhteisen maailmanlähetyksen osaston Etelä-Aasian työn johtaja.
Hänen huolestunut viestinsä vahvisti dalitien tilanteen heikkenevän – olivat nämä sitten muslimeja tai kristittyjä. Poliittinen tilanne kiristyy ja hallinto suosii hindu-uskontoa.
TUTP Malkavaara Introduction, Caste discrimination and lack of freedom of religion of Dalit Christians and Dalit Muslims MM 20.5.2022
Kuva: Mari Metso Uskonnontutkimuksen päivien sessiossa