Erästä tutkimushaastattelua tehdessäni sain yllätyksekseni kuulla, että osa haastatellun henkilön kollegoista oli kieltäytynyt osallistumasta tutkimukseeni, koska olen määritellyt tutkimukseeni osallistuvat naiset daliteiksi. Olen ollut tietoinen siitä, etteivät kaikki niin kutsutut kastittomat halua käyttää itsestään dalit-nimeä, mutta en ollut ymmärtänyt, millaisia reaktioita sanan käyttäminen tutkimussuunnitelmassani voisi aiheuttaa.
Muutama tutkimukseeni osallistuvista naisista käyttää puheessaan dalit-nimeä, myös silloin kun he puhuvat itsestään. Osa naisista sen sijaan ajattelee, että dalit-nimi soveltuu muun muassa tieteelliseen kategorisointiin, mutta itsestään he puhuvat toisella tapaa. Loput naisista ovat painokkaasti todenneet, että dalit-nimi tulisi korvata jollain muulla. Nimen käyttäminen ei ole onnekseni estänyt heitä osallistumasta tutkimukseeni.
Naiset ovat ehdottaneet, että kuvailisin heitä vähemmistöuskontoihin kuuluvina naisina tai ihan vain uskontokunnan mukaan, esimerkiksi buddhalaisina naisina. Koska tutkimukseni keskeisessä osassa on naisten kastistatus, kyseiset ehdotukset eivät sellaisenaan vielä ole toimivia. Pohdinta sopivasta nimestä siis jatkuu.
Toistaiseksi käytän edelleen sanaa dalit tarkoittamaan kastijärjestelmän ulkopuolella olevia ryhmiä ja henkilöitä. Teen niin myös tässä kirjoituksessa.
Daliteja, Jumalan lapsia vai ulkopuolisiin kasteihin kuuluvia?
Aikojen saatossa daliteista on käytetty monia erilaisia ja usein halventavia nimityksiä, joilla on alleviivattu dalitien alhaista asemaa kastijärjestelmässä ja yhteiskunnassa. Tunnetuin ja usein positiiviseksi mielletty esimerkki lienee Gandhin antama nimi harijan, joka tarkoittaa Jumalan lapsia. Tällä Gandhi halusi korostaa dalitien hengellistä arvoa, mutta tähdellistä on, että moni daliteista piti nimeä holhoavana – miksi daliteille on annettava oma nimi ja miksi heitä kutsutaan lapsiksi? Toisaalta osa daliteista suhtautui Gandhin antamaan nimeen suopeasti, mikä osoittaa, että dalitien joukko on moninainen.
Dalitit eivät perinteisesti ole pystyneet vaikuttamaan siihen, millä nimillä heitä on kutsuttu. Dalit sen sijaan on nimi, jonka monet kastittomat ovat valinneet kuvaamaan itseään ja kollektiivista kokemustaan. Dalit-nimi voidaankin nähdä vastarinnan ja muutoksen symbolina ja se eroaa selkeästi Intian valtion käyttämästä virallisesta nimestä ”ulkopuoliset kastit” (Scheduled castes). Kollektiivisen, itse valitun nimen käyttäminen viestittää dalit-identiteettien vahvistumisesta.
Dalit-nimi vastaidentiteettinä
Dalit-sanan juuri on sanskritinkielisessä termissä dal, joka tarkoittaa rikottua, tallottua ja tuhottua. Ensimmäisen kerran marathinkielistä dalit-termiä käytti kastin jumalallisen luonteen kiistänyt yhteiskunnallinen uudistaja Jyotirao Phule 1800-luvun loppupuolella. Termin käytäntö vakiintui kuitenkin vasta vuosikymmeniä myöhemmin 1970-luvulla, kun kastisyrjintää vastustavat dalit-liikkeen jäsenet alkoivat kutsua itseään Dalit Panttereiksi seuraten Yhdysvalloissa vaikuttavien Mustien Panttereiden esimerkkiä.
Dalit-nimi ja itsensä nimeämisen prosessi voidaan nähdä oman identiteetin vahvistamisena ja pyrkimyksenä heikentää tai kumota ulkopuolelta annettu alhaiseen ja saastuttavaan kastistatukseen liitetty identiteetti ja sen vaikutus. Dalit-identiteettiä voidaankin tästä syystä kutsua annetun identiteetin vastaidentiteetiksi.
Dalit-nimeä on yleisesti ottaen ollut perusteltua käyttää esimerkiksi tieteellisessä tutkimuksessa. Sen on ajateltu seuraavan dalitien omaa näkemystä sopivasta nimestä. Joillekin dalit-nimi kuvaa kuitenkin ulkopuolelta annettua identiteettiä, joka on ristiriidassa sen kanssa, kuka ja mitä henkilö kokee olevansa. Mistä tämä sitten johtuu? Miksi kaikki dalitit eivät halua käyttää tätä nimeä?
Jotakin muuta kuin dalit
Ensimmäisen kerran törmäsin tilanteeseen monia vuosia sitten, kun keskustelin kristityn tuttavani kanssa. Hän koki vapautuneensa kastijärjestelmästä ja dalit-identiteetistä siinä vaiheessa, kun hänestä ja hänen perheestään tuli kristittyjä. Dalit-nimi ei sopinut kastijärjestelmästä vapaaseen kristilliseen ajatteluun. Lisäksi tuttavani koki, että dalit-nimen käyttö itse asiassa vahvistaa ajatusta kastijaottelusta, alleviivaa eroja ja lisää vastakkainasettelua ihmisten välillä. Dalitiuden korostaminen ei ollut hänen mukaansa toimiva keino kastisyrjinnän vähentämiseksi. Sillä tosiasialla, että hän kuitenkin kohtasi kastiin perustuvaa syrjintää sekä kirkon sisällä, että muualla yhteiskunnassa, ei ollut merkitystä. Hänen sisäinen tunteensa ja uskonsa kastijärjestelmästä vapaana henkilönä oli merkityksellisempi.
Toinen syy on noussut esiin tekemissäni tutkimushaastatteluissa ja se liittyy dalit-nimeen yhdistettyihin mielikuviin. Huolimatta siitä, että dalit on monille positiivinen sana, toisten mielestä se viittaa vahvasti apua tarvitsevaan, köyhään ja kouluttamattomaan kastisyrjinnän uhriin. Muun muassa Dalit Mahasabha – organisaatio määrittelee dalitin tarkoittavan kastista riippumatta kaikkia niitä ihmisiä, jotka kokevat taloudellista, kulttuurista tai sosiaalista syrjintää. Dalit-nimeä ja sen yhteyttä tietynlaiseen ei-toivottuun, monin tavoin syrjäytettyjen identiteettiin onkin pidetty ongelmallisena erityisesti koulutettujen, urbaanien ja keskiluokkaisten dalitien keskuudessa. Yksi haastateltavistani totesi, että hänen kutsumisensa dalitiksi tuntuu loukkaavalta, sillä hän ei tarvitse kenenkään apua. Hän on itse asiassa se, joka auttaa muita. Kyseisen henkilön ajattelussa dalit-nimi yhdistyy vahvasti kastisyrjinnän passiiviseen uhriin ja tämä on ristiriidassa sen käsityksen kanssa, mikä hänellä on omasta itsestään.
Kolmas löytämäni syy dalit-nimen epäsopivuuteen on sanskritisaatio. Termi tarkoittaa prosessia, jossa alkuperäinen, alhaisempi kastistatus yritetään peittää noudattamalla ylemmän kastin tapoja. Termiä käytti ensimmäisen kerran intialainen sosiologi ja antropologi M.N. Srinivas, jonka mukaan sanskritisaation prosessia tapahtuu erityisesti kastijärjestelmän keskivaiheilla olevien ryhmien keskuudessa. Motivaationa kyseiselle prosessille on muun muassa sosiaalisen ja taloudellisen statuksen nousu, mutta etenkin alimpien kastien ja dalitien ollessa kyseessä elämä vapaana vakavasta, väkivallan värittämästä kastisyrjinnästä on merkittävä tavoite. Oman kastistatuksen peittäminen saattaa olla joillekin ainoa keino selviytyä.
Koska suuri osa daliteista elää köyhyydessä, kastistatuksen piilottaminen on monille mahdotonta. Ylempien kastien elämäntavan noudattaminen vaatii rahaa. Poikkeuksia kuitenkin on, kuten edellisessä blogitekstissäni mainitsemani Yashica Dutt osoittaa. Hänen perheensä peitti dalit-taustansa noudattamalla ylimpään brahmaanikastiin kuuluvia tapoja. Dutt paljasti oikean kastistatuksensa vasta aikuisena.
Historioitsija A. Balakrishnan kirjoittaa siitä, miten dalitien kielenkäyttöä on rajoitettu esimerkiksi pakottamalla vanhemmat puhumaan itsensä lisäksi myös omista lapsistaan halventavilla ja nöyryyttävillä nimillä. Sortajat ovat tienneet, mikä voima nimeen ja sen pakotettuun käyttöön sisältyy. Ei siis ole yhdentekevää, minkälaisia sanoja viljellään.
Kollektiivisella dalit-nimellä on vahvuutensa mutta kaikille se ei ole sopiva. Toisille dalit on itseä kuvaava, voimauttava, positiivisuutta ja toivoa huokuva nimi. Osalle se taas on suora viittaus alhaiseen kastistatukseen, köyhyyteen ja avun tarpeeseen. Jotkut ajattelevat sen käytön osaltaan ylläpitävän vastakkainasettelua eri kastien välillä ja osalle nimen ja sitä kautta kastistatuksen piilottaminen on keino selviytyä. Muitakin näkemyksiä varmasti löytyy.
Blogin kirjoittaja Mari Metso on uskontotieteen väitöskirjatutkija Itä-Suomen yliopistossa. Hän tutkii uskonnollisissa erityisasemissa toimivia koulutettuja dalit-naisia ja heidän toimijuuttaan erityisesti kastin ja sukupuolen näkökulmasta nyky-Intiassa.
Lähteet:
Balakrishnan, A.
Social Evils in Kerala Society: It´s Evolution and Practice, 2020.
Dutt, Yashica
Coming Out as Dalit. A Memoir, 2019.
Hallamaa, Jaana
Yhdessä toimimisen etiikka, 2017.
Keune, Jon
Shared Devotion, Shared Food. Equality and the Bhakti-Caste Question in Western India, 2021.
Malik, Suratha Kumar
Dalit identity: The Hermeneutical Understanding and an Epistemological Alternative Worldview, 2014.
Malkavaara, Mikko
Intialainen dalit-teologia: vapautuksen teologiaa ja ihmisoikeuskamppailua, 1999.