Dalitien kansainvälisen solidaarisuusverkoston (International Dalit Solidarity Network) kestotavoite on ollut, että kastisyrjintä tunnustetaan ihmisoikeusrikkomukseksi ja siten rotusyrjinnän muodoksi. Tavoite on muotoiltu ennen YK:n Durbanissa järjestettyä rasismin vastaista konferenssia yli 20 vuotta sitten vuonna 2001.
Dalitien solidaarisuusverkosto muotoili suosituksia YK:n ihmisoikeusneuvostolle sen 51. kokoustaan varten, joka pidetään syyskuussa 2022.
Kastisyrjinnän asemasta kansainvälinen dalitien solidaarisuusliike on ehdottanut käytettäväksi myös muotoa ”työn ja syntyperän perusteella syrjinnän kohteena olevat” (luonnos ”United Nations Principles and Guidelines for the Effective Elimination of Discrimination Based on Work and Descent”, 2009). YK:n erityisraportoijan suosituksissa otetaan tähän kantaa.
YK:n rotusyrjintäkomitea on todennut, että ”syntyperä” ei viittaa yksinomaan rotuun ja vakuuttaa painavasti, että syntyperään perustuva syrjintä sisältää yhteisöjen sisällä toteutuvan sosiaaliseen erotteluun perustuvan syrjinnän kuten kastisyrjinnän, joka mitätöi tai heikentää heidän tasaveroista kohteluaan ihmisoikeuksien näkökulmasta. Tällaisen syrjinnän kohteeksi joutuvien suojelemiseksi valtioita kehotetaan kieltämään syntyperään perustuva syrjintä.
Edelliseen liittyen Kansainvälinen dalitien solidaarisuusverkosto kehottaa valtioita osallistumaan kohdassa 9 osoitettuun yleiseen keskusteluun vahvistaakseen erityisraportoijan kehotusta painottaa kastisyrjinnän tunnustamista rotusyrjinnän muotona YK-perheessä.
Edelleen Kansainvälinen dalitien solidaarisuusverkosto pyytää valtioita vaikuttamaan siihen, että kastin vahingoittamat ihmiset integroituisivat paremmin Agenda 2030 -ohjelmaan, että ”ketään ei jätetä” -periaatetta elävoitettäisiin ja voimaannutettaisiin niin, että kastin vahingoittamille annettaisiin konkreettisia mahdollisuuksia päästä eroon köyhyydestä, syrjäytymisestä, sukupuoleen perustuvasta syrjinnästä ja muista kastin aikaansaamista ihmisoikeusloukkauksista.
Valtioita kehotetaan vaatimaan, että Durbanin julistuksen ja toimintaohjelman seuranta- ja täytäntöönpanomekanismeilla kiinnitetään huomio kastisyrjintään yhtenä rasismin, rotusyrjinnän, muukalaisvihan ja vastaavan suvaitsemattomuuden ilmenemismuotona.
YK:n erityisraportoija kohdistaa YK:n ihmisoikeusneuvoston 51. istuntokaudelle osoittamassaan raportissa huomion siihen, miten orjuuden eri muodot vahingoittavat vähemmistöjä.
Kansainvälinen dalitien solidaarisuusverkosto muistuttaa, että Etelä-Aasiassa kastisyrjintä tuottaa runsaasti orjuutta. Pakkotyö on tavallista, vaikka se on lailla kiellettyä, ja se kytkeytyy hyvin usein kastijärjestelmään. Velkaorjuuden ja pakkotyön uhrit ovat pääosin daliteja.
Naisten asema on heikko
Velkaorjuuteen perustuvaa pakkotyötä teetetään maatalouden piirissä, mutta pakkotyönä teetetään myös käymälöiden ja muiden saniteettitilojen puhdistusta. Sanalla ”manual scavenging” tarkoitetaan ulosteiden siivoamista kuivakäymälöistä. Se on kastiin perustuva perinteinen tehtävä, joka toteutuu käytännössä orjuuden muodossa. Intiassa on arviolta 1,3 miljoonaa dalitia, pääosin naisia, jotka kastinsa perusteella pakotetaan tähän työhön.
Jos dalitit vastustavat hyväksikäyttöä tai viittaavat oikeuksiinsa, he kohtaavat raakaa väkivaltaa.
Tuhansia dalit-tyttöjä ja nuoria naisia joutuu pakkoprostituution piiriin joka vuosi. Yhteys kastin ja pakkoprostituution välillä on selvä. Ne liittyvät devadasi– ja jogini-käytäntöihin, jotka ovat uskonnollisesti pyhitettyä seksuaalista hyväksikäyttöä.
Yhteystiedot: Mikko Malkavaara, Dalitien solidaarisuusverkoston varapuheenjohtaja