Nahkatöitä pidetään Intiassa, Bangladeshissa ja Pakistanissa likaisina ja saastuttavina. Alalla työskentelevät yleensä vain kastitaustansa takia muutenkin yhteiskunnan marginaalissa olevat dalitit, eli kastittomat. Nahkatyöt ovat heille tavallisesti suvussa periytyvä ammatti eikä heillä käytännössä ole vaihtoehtoja toimeentulolle. He ovat alttiita hyväksikäytölle ja heillä on vain vähän tai ei lainkaan mahdollisuuksia edetä työelämässä tai elämässä yleensä. Tämä tekee köyhyyden ja syrjinnän kierteen katkaisemisen lähes mahdottomaksi.
Nahkateollisuuden sekä kastiin ja uskontoon perustuvan syrjinnän välillä on monia yhteyksiä Intiassa, Bangladeshissa ja Pakistanissa. Koska syrjivät käytännöt ovat näissä yhteiskunnissa ja työympäristöissä niin laajalle levinneitä, ne vaikuttavat myös maan sisäisiin ja kansainvälisiin toimitusketjuihin nahkateollisuuden kaltaisilla aloilla. Kansainvälisesti on siten tunnustettava, että nahkateollisuuden kansainvälisissä toimitusketjuissa on merkittävä kastiin ja uskontoon perustuvan syrjinnän riski. Tällaiset syrjivät käytännöt eivät ole sisäisiä kysymyksiä, joista kansainväliset elimet ja yritykset voivat vapaasti vetäytyä ja olla puuttumatta.
Yritysten, hallitusten ja kansainvälisten järjestöjen on otettava tämä kysymys huomioon ihmisoikeuksia koskevissa huolellisuusvelvoitteissa, kauppasopimuksissa, lainsäädännössä sekä yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevissa standardeissa ja ohjeissa. Niiden on tunnustettava, että dalitit ja uskonnolliset vähemmistöt ovat erityisen haavoittuvia ryhmiä. Kastiin ja uskontoon perustuvaan syrjintään liittyy riskejä, joihin on kiinnitettävä erityistä huomiota.
Yhdessä kunniallisen nahan puolesta on seitsemän aasialaisen ja eurooppalaisen kansalaisjärjestön toteuttama kolmivuotinen hanke, jonka tavoitteena on parantaa nahkatyöläisten elinoloja ja vähentää heidän oikeuksiensa loukkaamista. Hankkeen toiminta on keskittynyt nahkateollisuuden keskuksiin Chennaissa ja Velloressa Intian Tamil Nadussa, Karachissa Pakistanissa ja Dhakassa Pakistanissa. Se pyrkii varmistamaan, että yritykset sitoutuvat täyttämään ihmisoikeuksia koskevat velvoitteensa ja että hallitukset ottavat käyttöön suojatoimia ja säädöksiä, joilla parannetaan kansainvälisten työnormien noudattamista.
Suositukset kansainvälisille yrityksille
Yrityksillä, jotka hankkivat nahkaa tai nahkatuotteita Etelä-Aasiasta, on suuri riski, että heidän toimitusketjuissaan esiintyy kastiin perustuvaa syrjintää. Yritysten olisi tunnistettava tämä haavoittuvassa asemassa oleva työntekijäryhmä ja sisällytettävä kastiin perustuva syrjintä käytäntöihin, joilla he varmistavat ihmisoikeuksiin liittyvät huolellisuusvelvoitteensa. Ilman tätä yritykset eivät todennäköisesti pysty tunnistamaan ja käsittelemään tätä ongelmaa. Marginalisoitujen yhteisöjen asiantuntijoiden, ammattiliittojen ja muiden asiaankuuluvien kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden kuuleminen paikallisesti ja kansainvälisesti voi tukea tätä pyrkimystä.
Yritysten olisi tiedostettava kastiin liittyvät riskit ja jäljitettävä toimitusketjuja tunnistaakseen, missä kohdassa ketjua haavoittuvimmassa asemassa olevat työntekijät ovat. Jotta kastiin perustuvan syrjinnän riskiä kussakin tuotantovaiheessa voidaan arvioida, tarvitaan toimitusketjujen kartoittamista ja läpinäkyvyyttä tuotannon eri vaiheista.
Yritysten tulee arvioida kriittisesti tilintarkastuskäytäntöjään.
Olisi otettava käyttöön mekanismeja, jotka kannustavat avoimiin keskusteluihin tehtaiden omistajien kanssa oikeuksien loukkauksia koskevien kysymysten esiin tuomiseksi ja ongelmien ratkaisemiseksi. Tämä auttaa tehtaiden omistajia käsittelemään ja ratkaisemaan näitä kysymyksiä tehtaissaan. Koska kolmansien osapuolten tekemissä auditoinneissa sosiaalisia kysymyksiä tunnistetaan toistaiseksi rajallisesti, niitä pitää täydentää, kun yritykset teettävät tällaisia tarkastuksia huolellisuusvelvoitemenettelyissään. Asianomaisten paikallisten toimijoiden, kuten marginaalissa olevien yhteisöjen edustajien, ammattiliittojen ja muiden kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden kuuleminen lisää mahdollisuuksia tunnistaa kastiin perustuva syrjintä työympäristössä.
Suositukset ostajamaiden hallituksille
EU:n hallitusten olisi sitouduttava tunnustamaan kastiin perustuva syrjintä erityiseksi ihmisoikeusriskiksi toimitusketjuissa, mihin on kiinnitettävä erityistä huomiota tulevassa EU:n ihmisoikeuksia koskevan huolellisuusvelvoitelainsäädännön yhteydessä. Koska ilmiö on levinnyt laajalle useissa tuottajamaissa, se on mainittava nimenomaisesti sen sijaan, että se sisällytetään epäsuorasti yleisiin viittauksiin syrjinnästä.
Ostajamaiden hallitusten olisi ilmaistava tukensa monikansallisia yrityksiä koskevien OECD:n ohjeiden tarkistamiselle siten, että niissä mainitaan erityisesti kastiin perustuva syrjintä, jotta varmistetaan, että tämäntyyppinen syrjintä sisällytetään huolellisuusvelvoitekäytäntöihin. OECD:n ohjeissa mainitaan tällä hetkellä rotu, ihonväri, sukupuoli, uskonto, poliittinen mielipide, kansallinen tai sosiaalinen alkuperä tai muu asema indikaattoreina, joiden avulla yritykset voivat sulkea pois eriarvoisuuden työelämässä ja syrjinnän toimitusketjuissaan. Kasti on lisättävä tähän indikaattoriluetteloon. OECD:n julkaisussa Due Diligence Guidence for Responsible Supply Chains in the Garmet and Footwear Sector kasti mainitaan nimenomaisesti vain kerran, sivulla 119, jossa se liittyy seksuaaliseen häirintään sekä seksuaaliseen ja sukupuoleen perustuvaan väkivaltaan. Tämä viittaa uskonnollisiin ja kastivähemmistöihin, jotka ovat alttiita tällaiselle häirinnälle ja väkivallalle alhaisen statuksensa vuoksi. Muissa ohjeissa, kuten lapsityövoiman ja pakkotyön osalta kastia ei mainita erikseen, ja siksi yritykset voivat tällä hetkellä jättää sen huomiotta, vaikka sillä on merkitystä näissä käytännöissä.
Ostajamaiden hallitusten olisi tuettava kastin sisällyttämistä erityisenä ihmisoikeusriskitekijänä YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskeviin ohjaaviin periaatteisiin. Ohjaavissa periaatteissa tunnustetaan uskonnolliset vähemmistöt niiden kohtaamien erityisten haasteiden vuoksi. Vastaavasti kastia on korostettava toimitusketjujen ihmisoikeusloukkausten riskitekijänä.
EU:n hallitusten olisi tuettava tehokkaan GSP+ -aseman seurantajärjestelmän kehittämistä. Tullietuusjärjestelmä GSP+ -aseman saaneilla mailla on velvollisuus puuttua ihmisoikeusloukkauksiin sillä perusteella, että ne ovat ratifioineet keskeiset kansainväliset ihmisoikeuksia koskevat yleissopimukset. Kastiin perustuva syrjintä on ihmisoikeusloukkaus. EU:lla ei kuitenkaan ole tällä hetkellä käytössä järjestelmällistä raportointijärjestelmää, jonka avulla voitaisiin seurata ja arvioida kauppakumppanimaiden hallitusten toimia tämän rikkomuksen poistamiseksi.
Ostajamaiden hallitusten olisi otettava ennakoiva rooli monen sidosryhmän aloitteissa. Useissa monen sidosryhmän aloitteissa pyritään käsittelemään yhteistyössä toimitusketjujen työ- ja ihmisoikeuksia. Tästä keskustelusta puuttuvat kuitenkin suurelta osin hallitukset. YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevissa ohjaavissa periaatteissa todetaan selvästi, että valtioilla on velvollisuus suojella ja edistää oikeusvaltion periaatteita. Hallitusten tulisi toimia aktiivisemmin työ- ja ihmisoikeuksia koskevissa useiden sidosryhmien aloitteissa, jotta velvoitetta noudatettaisiin.
Ethical Trading Initiativen (ETI) perussäännöstön ohjeet
Caste in Global Supply Chains tarjoaa yrityksille työkaluja, joiden avulla ne voivat puuttua kastiin perustuvan syrjinnän kysymyksiin toimitusketjuissaan. Seuraavassa esitetään joitakin näistä suosituksista:
- Yritysten olisi laadittava syrjinnänvastainen ja yhtäläisiä mahdollisuuksia koskeva politiikka, jossa mainitaan erityisesti kasti- ja uskonnolliset vähemmistöt. Tämä mahdollistaa keskustelun aloittamisen tavarantoimittajien kanssa.
- Vuoropuhelun aloittaminen tavarantoimittajan kanssa kastiin tai uskontoon perustuvasta syrjinnästä voi olla arkaluonteinen Epäsuora lähestymistapa on syrjinnästä ja hyväksikäytöstä kertoneille työntekijöille turvallisempaa. Yritykset voivat kysyä tavarantoimittajalta seuraavia kysymyksiä: Miten tehtävät työpaikalla jaetaan? Ketkä työntekijät tekevät vaarallisimpia tai vaativimpia tehtäviä? Mikä on ylennyspolitiikkanne? Millainen tausta johdollanne on? Ovatko vähemmistöt edustettuina esihenkilö- tai johtotasolla? Tällaiset kysymykset antavat tietoa marginaalissa olevien työntekijöiden läsnäolosta ja sijainnista toimitusketjussa sekä siihen liittyvästä työympäristön dynamiikasta. Pelkästään työvoiman yleistä kokoonpanoa koskevien tietojen kerääminen on riittämätöntä.
- Älä luota täysin vähemmistöasioiden valitusmekanismien olemassaoloon. Valitusmekanismin, valtuutettujen komiteoiden tai ammattiliittojen läsnäolo tehtailla ei riitä. Vähemmistöryhmiin kuuluvat työntekijät eivät automaattisesti pääse käyttämään näitä mekanismeja. Ammattiliittojen ja valitusmekanismien on tunnistettava kastiin ja vähemmistöihin liittyvät kysymykset ja luotava erityisiä väyliä vähemmistöihin kuuluville työntekijöille jotta heidän näkyvyyttään ryhmänä voidaan lisätä ja ottaa huomioon heidän erityinen haavoittuvuutensa. Ammattiliitoissa ja komiteoissa tulee olla vähemmistöjen edustus, jotta varmistetaan, että kaikilla työntekijöillä olisi mahdollisuus käyttää valitusmekanismeja. Tämä koskee myös naispuolisia työntekijöitä, joilla on erityinen riski joutua eroamaan työstään liityttyään Ammattiliitoilla on strateginen rooli työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksien lisäämisessä, ja siksi yrityksille suositellaan ammattiliittojen tukemista ja niiden valmiuksien kehittämistä toimitusketjuissaan.
Teksti: Arisa Arisa; Hides & hardship
Caste-based discrimination in the leather industry in India, Bangladesh, and Pakistan
Hollantilaisen aineiston suomenkielisen laitoksen ovat toimittaneet DSNFi:n hallituksen jäsenet Mikko Malkavaara ja Mari Metso.
Arisa Arisa – Advocating Rights in South Asia – works to improve working conditions in international supply chains in South Asia. In collaboration with partner organisations in countries including India, Bangladesh, and Pakistan, Arisa monitors working conditions in the production of garments and textiles, leather, natural stone, and vegetable seeds.