Kansainvälinen dalitien solidaarisuusverkosto (International Dalit Solidarity Network, IDSN) vaatii kastisyrjinnän vahvempaa tunnustamista rotusyrjinnän muotona. Sen mielestä daliteihin eli kastittomiin kohdistuvia syrjintätapauksia on pidettävä nykyaikaisen orjuuden muotoina. Erityisen loukkaavaa on yksinomaan daliteille kastiasemaan kuuluvana velvoitteena langetettu käymälöiden ja viemäreiden käsinpuhdistus eli ”manual scavenging”.
IDSN on antanut lausuntonsa koolla olevalle YK:n ihmisoikeusneuvostolle. Suomessa dalitien ihmisoikeuksien hyväksi toimiva Dalitien solidaarisuusverkosto, IDSN:n jäsenjärjestö, on esittänyt Suomen hallitukselle, että se liittyisi IDSN:n suosituksiin.
YK:n ihmisoikeusneuvosto kokoontuu istuntoonsa 11.9.–15.10.2023. Suomennetut IDSN:n suositukset on toimitettu ulkoministeri Elina Valtoselle, ulkomaankauppa- ja kehitysministerille Ville Taviolle, ulkoministeriön ihmisoikeusyksikön päällikölle Tarja Kangaskortteelle ja saman yksikön YK:n ihmisoikeusneuvoston vastuuvirkamiehelle Anu-Elina Autiolle.
- Interaktiivinen vuoropuhelu orjuuden nykymuotoja käsittelevän erityisraportoijan kanssa, missä huomioidaan orjuuden syyt ja seuraukset (18. syyskuuta klo 10.00–13.00)
TAUSTA
Laajalle levinneen syrjinnän vuoksi daliteilla on rajalliset mahdollisuudet resursseihin, kuten koulutukseen, asuntoon, palveluihin ja kehitykseen. Tämän takia monet dalit-yhteisöt elävät äärimmäisessä köyhyydessä, mikä tekee heistä erityisen haavoittuvia nykyajan orjuuden eri muodoille. Kahdeksankymmentä prosenttia Intiassa, Pakistanissa ja Nepalissa orjatyössä työskentelevistä on dalitien yhteisöjä tai alkuperäiskansoja ja erityisesti maatalousalalla, koska kastirakenteet ovat juurtuneet syvälle maaseudulla. Suurin osa Intian tiiliuuniteollisuuden työvoimasta koostuu daliteista, usein myös dalit-lapsista, jotka työskentelevät 9–12 tuntia päivässä orjatyöoloissa. Velkaorjuus voi jatkua sukupolvien ajan, koska orjuus periytyy perheessä.
Lisäksi turvanpaikanhakijat ja pakolaiset, mukaan lukien maansisäiset pakolaiset, kokevat väistämättä asunnottomuutta, kunnes heillä on käytettävissään kestävä vaihtoehtoinen ja asianmukainen asumisratkaisu. He joutuvat jättämään kotinsa ja yhteisönsä esimerkiksi valtioiden tai muiden toimijoiden harjoittaman vainon ja muiden vakavien ihmisoikeusloukkausten, aseellisten konfliktien, terrorismin, luonnonkatastrofien, ilmastokriisin ja koronaviruspandemian (Covid-19) aiheuttaman työttömyyden vuoksi. Kohdemaissa kohtuuhintaisen ja turvallisen asunnon, koulutuksen, ihmisarvoisen työn ja julkisten palvelujen saatavuus on usein rajallista, mikä lisää asunnottomuuden ja orjuuden nykyaikaisten muotojen riskiä.
Dalitien asemaan asunnonhakijoina vaikuttavat monet asiat. Perinteiset käytännöt ja rakenteellinen syrjintä vaikuttavat asumiseen ja maanomistukseen ja ajavat dalitit yhä syvemmälle köyhyyteen ja syrjäytymiseen. Esimerkiksi vuonna 2019 Bangladeshissa dalit-perhettä joutui jättämään kotinsa, jotka tuhottiin Padman siltarautatiehankkeen rakentamiseksi. Nämä perheet joutuvat nyt asumaan väliaikaisissa kodeissa, joissa on rajoitetut pesumahdollisuudet. Hankkeen oli määrä valmistua vuonna 2022, mutta se on käynnissä.
Dalit-naiset, jotka ovat yksi kastisyrjinnän syrjäytynein ryhmä, kohtaavat lukuisia vaikeuksia ja epätasa-arvoa. He kohtaavat syrjintää erityisesti asumisessa ja maanomistuksessa, mukaan lukien niihin liittyvät oikeudet, kuten juomavesi ja saniteettitilat. Kastien väliset avioliitot voivat vaarantaa heidän asumisoikeutensa ja voivat johtaa asunnon menettämiseen, koska hallinta- tai omistusoikeudet on usein turvattu lailla miehelle. Lisäksi covid-19:n kaltaisissa hätätilanteissa dalit-naiset kohtaavat syrjintää avustustoimissa ja saavat vähemmän apua kuin ei-dalit-naiset ja dalit-miehet.
SUOSITUKSET
IDSNsuosittelee, että, valtioiden edustajat osallistuvat orjuudennykymuotojakäsittelevänerityisraportoijankanssavuoropuheluun,jossaehdotetaan konkreettisia toimenpiteitäkastittomiajaerityisestidalit-naisiavastaansuunnattujenorjuudenkaltaistenkäytäntöjenkitkemiseksi.Tähänsisältyyerityisesti:
- a) kastittomia koskevien vakavien syrjintätapausten tunnustaminen nykyaikaisena orjuutena;
- b) ilmaistaan huoli erityisesti nykyajan orjuudesta kärsivien dalit-naisten tilanteesta;
- c) huomioidaan kehotus kansainväliselle yhteisölle ja kastisyrjinnästä kärsiville maille panna täytäntöön nykyajan orjuuden kieltämistä koskevaa lainsäädäntöä tai tehostaa sen toimeenpanoa toimittamalla eriteltyä tietoa tapauksista ja vertailuarvoista asianomaisia yhteisöjä
- Interaktiivinen vuoropuhelu vaarallisia aineita ja jätteitä käsittelevän erityisraportoijan kanssa (19 syyskuu, 15:00-18:00)
TAUSTA
Monet dalitit työskentelevät epäterveellisissä puhdistustehtävissä, mikä johtaa useisiin ihmisoikeusloukkauksiin. Manual scavenging eli käymälöiden puhdistaminen yksinkertaisin käsityövälinein on ihmisten ulosteiden poistamista käymälöistä ja viemäreistä. Se on kastiin perustuva ja perinnöllinen orjuuden muoto, jota tekevät yksinomaan dalitit. Kansainvälisen työjärjestön ILO:n mukaan suurin osa tästä ammatillisesta leimautumisesta johtuu kastijärjestelmästä, joka on hierarkkinen ja epätasa-arvoinen. Perinnöllistä ja syntymästään kiinteää kastihierarkian pohjalla olevaa sosiaalista sektoria pidetään epäpuhtaana ja saastuttavana, joka tunnettiin aiemmin nimellä ”koskematon”. Vesi- ja sanitaatiokysymykset liittyvät siten läheisesti virheelliseen käsitykseen puhtaudesta ja saastumisesta.
On arvioitu, että noin 1,3 miljoonaa dalitia Intiassa, enimmäkseen naisia, saa elantonsa käsin tehdyllä käymälöiden puhdistuksella. He pystyvät harvoin ottamaan vastaan toisen ammatin kastiin ja ammattiasemaan liittyvän syrjinnän vuoksi. Heille maksetaan vähimmäispalkkaa pienempää palkkaa, ja heidän on usein pakko lainata rahaa hallitsevan kastin naapureilta selviytyäkseen, mikä ylläpitää orjuussuhdetta.
Pakistanissa yhä useammat puhtaanapitotyöntekijät menettävät edelleen henkensä huonon työturvallisuuden, sanitaatiosuunnittelun ja -hallinnan vuoksi. Huolimatta huomattavasta edistyksestä veden ja sanitaation saatavuuden parantamisessa, dalitien jälkeläiset, jotka ovat enimmäkseen kääntyneet kristinuskoon, muodostavat suurimman osan alan työvoimasta, joka kärsii alhaisista palkoista ja alhaisesta asemasta. Kahdeksankymmentä prosenttia Pakistanin sanitaatiotyöstä tehdään kastittomien ja vähemmistöyhteisöjen toimesta, ja vain harvat muslimit työskentelevät tällä alalla. Kastisyrjinnän laajuus sanitaatioalalla voi olla vielä suurempi, mutta tätä on vaikea arvioida, koska Pakistan ei raportoi näiden työntekijöiden kastista tai etnisestä profiilista.
SUOSITUKSET
IDSNsuosittelee, että maiden edustajat osallistuvat vuoropuheluun erityisraportoijankanssa ja ottaen osaa käytännönjakonkreettisiintoimenpiteisiintämänvaarallisenkäytännönpoistamiseksi,kuten:
- a) havainnollistaa suullisin lausumin vakavat ihmisoikeusloukkaukset, jotka aiheutuvat dalitien alistamisesta käsin tehtäviin puhdistustöihin; sekä vedota kastisyrjinnästä kärsiviä maita lopettamaan nykyiset vaaralliset käytännöt;
- b) osoitettava huolensa manuaalisen viemärinpuhdistuksen suhteettomasta vaikutuksesta dalit-naisiin; ja tyttöihin;
- c) rohkaisemaan kastisyrjinnästä kärsiviä maita ottamaan käyttöön lainsäädäntöä tai panemaan tehokkaasti täytäntöön voimassa olevan lainsäädännön kastittomien tilanteen parantamiseksi näissä olosuhteissa, mukaan lukien kuntoutus, ammatillinen koulutus ja valistuskampanjat tähän yhteisöön kohdistuvan leimautumisen torjumiseksi;
- d) tuetaan dalit-oikeuksien puolustajia, jotka osallistuvat manuaalisen käymälöiden käsinpuhdistuksen ja vaarallisen sanitaatiotyön poistamiseen ja jotka joutuvat usein kostotoimien, pelottelun ja häirinnän
- KOHTA 9. RASISMI, ROTUSYRJINTÄ, MUUKALAISVIHA JA NIIHIN LIITTYVÄT SUVAITSEMATTOMUUDEN MUODOT, DURBANIN JULISTUKSEN JA TOIMINTAOHJELMAN SEURANTA JA TÄYTÄNTÖÖNPANO Yleiskeskustelu – vaaditaan kastisyrjinnän vahvempaa tunnustamista rotusyrjinnän muotona.
TAUSTA
Kastijärjestelmään perustuvaan syrjintään liittyy valtavia kansalaisoikeuksien sekä poliittisten, taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien loukkauksia. Kastijärjestelmät jakavat ihmiset epätasa-arvoisiin ja hierarkkisiin sosiaalisiin ryhmiin. Kastijärjestelmän alimmalla portaalla olevia daliteja pidetään usein vähempiarvoisina ihmisinä, ”epäpuhtaina” ja ”saastuttavina” muille kastiryhmille. Heihin on perinteisesti viitattu halventavalla termillä ”koskemattomat”, ja heihin on kohdistettu niin sanottuja ”koskemattomuuskäytäntöjä” sekä julkisella että yksityisellä sektorilla. Daliteille määrätään usein väkisin kaikkein likaisimmat, vähäpätöisimmät ja vaarallisimmat työpaikat, ja monet joutuvat pakkotyöhön ja orjuuteen. Valtioiden ja ei-valtiollisten toimijoiden syrjintä ovat johtaneet siihen, että daliteilla on rajalliset mahdollisuudet käyttää resursseja, palveluja ja kehitystä. Siksi useimmat daliteista elävät äärimmäisessä köyhyydessä. Huolimatta politiikan kehityksestä ja uudesta lainsäädännöstä joissakin maissa, perustavanlaatuisia haasteita on edelleen kaikissa maissa, joihin kastijärjestelmä vaikuttaa.
Vaikka kansainvälinen yhteisö ylistää mottoa ”ketään ei jätetä”, kastisyrjinnästä kärsivät henkilöt jäävät tosiasiallisesti maailmanlaajuisten aloitteiden, kuten kestävän kehityksen tavoitteiden ulkopuolelle. Syrjinnän nykyaikaisia muotoja käsittelevä erityisasiantuntijaryhmä pahoitteli kestävän kehityksen tavoitteita ja rasismia koskevassa tutkimuksessaan (A/HRC/50/60), että Agenda 2030:ssä ei oteta huomioon kastijärjestelmään ja syntyperään perustuvaa syrjintää, vaikka tällainen rasismin muoto on tunnustettu CERD:n yleisessä suosituksessa nro 29 (2002) ja sen nimenomaisessa kiellossa ICERD:n nojalla. Tällainen tietämättömyys on merkittävä este köyhyyden poistamiselle, ja sillä on merkittäviä vaikutuksia sukupuolten tasa-arvoon (kohta 60). Tässä yhteydessä esittelijä suositteli, että kaikkien toimijoiden olisi tunnustettava kastijärjestelmään ja syntyperään perustuva syrjintä rotusyrjinnän muodoksi ja pantava täytäntöön ”ketään ei jätetä” -periaate, jotta voidaan kyseenalaistaa kastiin perustuva syrjintä ja kaikki kastiin tai syntyperään perustuvan rasismin muodot kestävän kehityksen tavoitteiden kautta (kohta 91(f). Viime vuosikymmeninä IDSN on seurannut kastin kasvavaa tunnustamista rotusyrjinnän muotona YK-järjestelmässä erityisraportoijien tutkimusten, UPR:n, sopimuselinten ja muiden asiaankuuluvien mekanismien avulla, mikä on vahvistanut vankan kansainvälisen käytännön olemassaoloa kansainvälisessä oikeudessa. Asiaa koskevat asiakirjat on järjestetty kattavaksi kokoelmaksi, joka on saatavilla verkossa.
SUOSITUKSET
IDSNsuosittelee, että todetaan,että
- a) osallistutaan kokouksen asiakohdan 9:n mukaiseen yleiskeskusteluun ja täydennetään rasismin nykymuotoja käsittelevän erityisraportoijan kehotusta tunnustaa vahvemmin kastijärjestelmään perustuva syrjintä YK:n perheessä esiintyväksi rotusyrjinnän
- b) edistetään kastiin kuuluvien henkilöiden laajempaa integroitumista Agenda 2030:een noudattaen ”ketään-ei-jätetä” -periaatetta, jotta kastiin kuuluvilla henkilöillä olisi konkreettiset mahdollisuudet vapautua köyhyydestä, syrjäytymisestä, sukupuoleen perustuvasta syrjinnästä ja muista kastiin kohdistuvista
- c) vaaditaan, että Durbanin julistuksen ja toimintaohjelman seuranta- ja täytäntöönpanomekanismissa kiinnitetään huomiota kastijärjestelmään perustuvaan syrjintään, joka on selvästi tunnistettu rasismin, rotusyrjinnän, muukalaisvihan ja niihin liittyvän suvaitsemattomuuden ilmentymä.