Yhteiskunnan hierarkkinen jako siten, että etuoikeudet ja rajoitukset määrittyvät syntyperän mukaan, on ristiriidassa Ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen ensimmäisen artiklan kanssa: ”Kaikki ihmiset syntyvät vapaina ja tasavertaisina arvoltaan ja oikeuksiltaan.”
Kastisyrjintään kuuluu törkeitä kansalaisoikeusrikkomuksia, sekä poliittisten, taloudellisten ja kulttuuristen oikeuksien loukkauksia.
YK:n kattavasta työhön ja syntyperään liittyvästä tutkimuksesta selviää, että kastisyrjintään liittyvät ainakin nämä ihmisoikeusrikkomukset:
- oikeus fyysiseen koskemattomuuteen,
- oikeus tasapuoliseen poliittiseen osallistumiseen,
- oikeus tasavertaiseen kohteluun oikeusjärjestelmässä,
- oikeus omistaa maata,
- tasavertainen oikeus julkisiin ja sosiaalisiin palveluihin,
- uskonnonvapaus,
- oikeus oman tahdon mukaiseen avioitumiseen,
- oikeus koulutukseen,
- oikeus omaan kulttuuri-identiteettiin,
- oikeus tasavertaisiin työmahdollisuuksiin,
- oikeus tasa-arvoisiin ja oikeudenmukaisiin työoloihin,
- oikeus vapauteen pakkotyöstä tai orjuudesta,
- oikeus vapauteen ihmisarvoa loukkaavasta kohtelusta,
- oikeus terveyteen,
- oikeus riittävään ravintoon, veteen, hygieniaan, vaatetukseen ja asumiseen.
Kastisyrjintä näkyy oikeuslaitoksissa ja lainvalvontajärjestelmissä väkivallan tekojen rankaisematta jättämisenä ja syrjinnänvastaisten lakien toimeenpanemattomuutena. Poliisit, asianajajat ja tuomarit kuuluvat usein yläkasteihin ja suhtautuvat vastahakoisesti dalitien tapausten kuulemiseen ja tutkimiseen. Siksi daliteja vastaan tehtyjä rikoksia ei ilmoiteta, tutkita eikä tuomita asianmukaisella tavalla.
YK:n suosituksen mukaan kaikkien valtioiden tulisi taata kaikille yhteisöille tasapuolinen pääsy oikeusjärjestelmään. Yhteisöjä vastaan rikkovat tulisi asettaa syytteeseen, ja rikosten uhrien olisi saatava asianmukainen korvaus.