Kastisyrjinnästä kärsii arviolta 260 miljoonaa ihmistä maailmassa. Ylivoimainen enemmistö heistä elää Etelä-Aasiassa. Kastijärjestelmä ja siitä johtuva kastisyrjintä vaikuttavat hindulaisuuden lisäksi myös kristillisissä, buddhalaisissa, islamilaisissa ja sikhiläisissä yhteisöissä.
Aasian lisäksi kastijärjestelmiä on myös Afrikassa, Lähi-Idässä ja Tyynenmeren alueella. Japanissa vastaavanlainen, shintolaisiin uskomuksiin perustuva luokittelu syrjii burakulais-yhteisöjä.
Kastisyrjintää esiintyy myös Senegalissa, Burkina Fasossa, Malissa, Kamerunissa, Mauritaniassa, Sierra Leonessa, Nigeriassa, Keniassa, Etiopiassa, Somaliassa ja mahdollisesti muissa Afrikan maissa, sekä Jemenissä ja Mikronesiassa. Maahanmuuton myötä ongelma on levinnyt kaikkialle, missä kastikulttuurissa eläneet asuvat.
Intia
Kastisyrjintä on vaikea ja voimakkaasti politisoitunut ongelma Intiassa. Perustuslaillisista tukitoimista ja erityislainsäädännöstä huolimatta dalitit kärsivät jatkuvasti räikeistä ihmisoikeusrikkomuksista. Vähemmistöjen kohtaama väkivalta ja syyllisten jättäminen rangaistuksetta sopii huonosti Intian imagoon maailman suurimpana demokratiana.
Kastisyrjinnän saamaan kansainväliseen huomioon Intia vastaa kutsumalla sitä perheen sisäiseksi asiaksi, johon YK:n ei tarvitse puuttua. Tästä huolimatta yhä useammat maat ja YK:n virkamiehet kritisoivat Intian tilannetta.
Vuoden 2011 väestönlaskennan mukaan daliteja on Intiassa 201 miljoonaa. Koska laskelma ottaa huomioon vain hindulaisuuden piiriin kuuluvat dalitit, miljoonat kristityt ja islaminuskoiset kastittomat ovat laskelman ulkopuolella. Näin ollen dalitien lukumäärän on arvioitu olevan paljon virallista lukua suurempi.
Nepal
Lähes puolet Nepalin daliteista elää köyhyysrajan alapuolella. He eivät omista maata, ja heidän odotettu elinikänsä on keskiarvoa alhaisempi. Syrjinnän muodot ovat samat kuin muissakin kastimaissa.
Sisällissodasta toipuva Nepal on kuitenkin pyrkinyt näyttämään esimerkkiä muille. Maan hallitus on ilmaissut tukensa YK:n kastisyrjinnänvastaiselle ohjeistukselle, ja valmisteilla olevaan perustuslakiin on kaavailtu tasa-arvoa puolustavaa osiota. Tästä huolimatta dalitit ovat edelleen aliedustettuina poliittisessa päätöksenteossa.
Arviot dalitien lukumäärästä Nepalissa vaihtelevat paljon. Vuoden 2001 väestönlaskennan mukaan heitä on 13 prosenttia maan väestöstä. Tutkijoiden ja dalit-järjestöjen mukaan todellinen luku voi olla yli 20 prosenttia tai jopa viisi miljoonaa ihmistä.
Pakistan
Pakistanin dalitit kuuluvat etupäässä hinduvähemmistöön ja kohtaavat siksi kaksinkertaista syrjintää uskontonsa ja kastinsa vuoksi. Yli 75 prosenttia heistä on lukutaidottomia. Sindhin ja Punjabin provinsseissa suurin osa daliteista elää velkaorjuudessa tai pakkotyössä. Ainoa valtion takaama myönnytys on kuuden prosentin vähemmistökiintiö julkisissa palveluissa. Kiintiötä ei ole kuitenkaan pantu käytäntöön.
Virallisesti Pakistanissa on noin 330 000 dalitia, mutta tutkijoiden mukaan todellinen määrä voi nousta kahteen miljoonaan. Luku ei sisällä muslimiyhteisön alakasteja, jotka elävät samankaltaisissa oloissa kuin dalitit.
Bangladesh
Kastisyrjinnästä kärsivät Bangladeshissa sekä hindu- että muslimiyhteisöjen kastittomat. He elävät köyhyysrajan alapuolella eivätkä voi juuri hyödyntää terveydenhuoltoa, koulutusta tai työmahdollisuuksia. Kadunlakaiseminen, käymälöiden puhdistaminen käsin ja vainajien hautaus kuuluvat heidän tehtäviinsä. Suuri osa Bangladeshin lapsityöläisistä on daliteja.
Daliteja on Bangladeshissa arviolta 3,5–5,5 miljoonaa. Vasta viime vuosina he ovat kansainvälisten yhteistyökumppaneiden kanssa onnistuneet saamaan kastisyrjinnän vastaisen toiminnan osaksi hallituksen agendaa.
Sri Lanka
Sri Lankan kolmesta etnisestä ryhmästä, singaleesienemmistöstä, pohjoisen ja idän srilankalaisista tamileista ja teeplantaaseilla työskentelevistä intialaisista tamileista jälkimmäiset ovat sosiaalisen hierarkian pohjalla. Jokaisella ryhmällä on oma kastijärjestelmänsä.
Vaikka kastisyrjintä on Sri Lankassa vähäisempää kuin muissa Etelä-Aasian maissa, joutuvat huono-osaisimmat tekemään sukupolvelta toiselle periytyviä likaisia töitä kuten kuivakäymälöiden tyhjentämistä ja roskien keräämistä. Heillä ei ole myöskään tulemista muiden kanssa temppeleihin.
Sri Lankassa kastisyrjinnästä kärsii arviolta 4–5 miljoonaa ihmistä. Sri Lankassa kastijärjestelmän alimmat eivät identifioidu daliteiksi eivätkä he ole pystyneet järjestäytymään Intian ja Nepalin dalitien tapaan.
Jemen
Al-Akhdam-yhteisö on koskettamattomana kastittomana pidetty vähemmistöryhmä Jemenissä. Yhteisön jäsenet on suljettu jo vuosisatojen ajan yhteiskunnan ulkopuolelle.
Akhdam-väestön suurimmat ongelmat ovat huono asumis-, työllistymis- ja koulutustilanne. Terveyspalvelujen puute vaikeuttaa elinoloja. Malaria ja polio pitävät lapsikuolleisuuden korkeana.
Akhdam-väestö saa laihan elantonsa lakaisusta, muovinkeräyksestä ja kerjäämisestä, mikä on erityisesti naisten työtä. Lapsityö on yleistä ja estää lasten koulunkäynnin.
Akhdam-väestön lukumäärä ei ole tiedossa. Jemenin väestönlaskenta esitti vuonna 2004 luvuksi 153 133, mutta muut lähteet esittävät arvioita 500 tuhannesta 3,5 miljoonaan. Yleisesti käytetyn Al-Akhdam (palvelijat) -nimityksen sijaan Akhdam-väestö haluaa heistä käytettävän nimitystä Al Muhamasheen (sivuun jätetyt).
Maahanmuuttajat
Vaikka kastisyrjintä on yleisintä Etelä-Aasiassa, sitä esiintyy myös kaikkialla, missä kastimaissa eläneet asuvat, erityisesti Britanniassa. Maahan muuttavilla eteläaasialaisilla on tapana tuoda kastijärjestelmä ja sitä seuraava syrjintä mukanaan.
Pelkästään Yhdistyneessä kuningaskunnassa asuu arviolta vähintään 250 000 dalitia. Tarkkaa lukumäärää ei tiedetä, sillä kastitietoja ei huomioida väestönlaskennassa.
Vaikka Britannian dalitit eivät tiettävästi ole sidottuja kastipohjaisiin ammatteihinsa, koskettamattomuuden kulttuuri jatkuu suorana ja epäsuorana syrjintänä. Kouluissa, työpaikoilla ja asiakaspalvelutilanteissa daliteja kiusataan ja ohitetaan. Heitä syrjitään myös uskonnonharjoituksessa ja politiikassa. Suora syrjintä ilmenee väkivaltana ja ahdisteluna.