Kastitutkijan tilannearvio nykyisen Intian tilanteesta: Meidän on poistettava kasti
Kastia voidaan lähestyä monista näkökulmista, sellaisista kuin kulttuuri, perinteet, rituaalit, etniset taustat ja politiikka. Helsingissä vieraileva kastitutkija, professori Surinder S. Jodhka pohti luennollaan omaa näkökulmaansa ja totesi sitten radikaalin näkemyksensä: Meidän on poistettava kasti.
Tosiasiassa professori Jodhka tietää kastin poistamisen mahdottomaksi tavoitteeksi. Siksi hän analysoi kastia ja sen vaikutuksia.
Surinder Singh Jodhka on nyky-Intian tunnetuimpia ja arvostetuimpia kastilaitoksen tuntijoita. Hän on tutkinut kastia yli 25 vuoden ajan. Hänen tutkimuskysymyksensä ovat liittyneet pääasiassa kastin säilymiseen ja uusiutumiseen sekä siihen, mitä kastin sitkeä olemassaolosta on vaikuttanut ja millaista on nykyaikainen kastidynamiikka. Hän on tutkinut myös sosiaalisen eriarvoisuuden eri ulottuvuuksia, maatalouden muutosta, intialaista maaseutua, Intian keskiluokkaa sekä yhteisöllisten identiteettien poliittista sosiologiaa.
Jodhka toimii sosiologian professorina Jawaharlal Nehru -yliopistossa New Delhissä. Vuoden 2025 touko-kesäkuussa hän on vierailevana professorina Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa. Hän piti yleisölle avoimen luennon maanantaina 2. kesäkuuta 2025.
Kasti on eurooppalainen tulkinta
Professori Jodhka tunnetaan kastin tutkijana ja kastiteoreetikkona, joka korostaa, että kasti perustuu oikeastaan länsimaiseen ajatteluun. Sanaa ”kasti” ei esiinny intialaisissa kielissä, vaan se perustuu portugalin kieleen. Kasti tarkoittaa siis sellaista yhteiskunnallista erottelujärjestelmää, jollaisen portugalilaiset näkivät ja ymmärsivät 1500-luvun Intiassa.
Intiassa on toisaalta vanhoihin uskonnollisiin kirjoituksiin perustuva varna-järjestelmä, ja toisaalta jokapäiväiseen elämään vaikuttavat jatit, jotka toimivat kuin sukuyhteisöt ja säätelevät ammattia, aviopuolison valintaa, ateriointia ja yleensä hierarkkisia järjestyksiä. Kasti on oikeastaan näiden yhdistelmä, joka vaikuttaa syvästi ja lähes kaikkeen.
Kasti on alun perin länsimainen tulkinta intialaisesta yhteiskunnallisesta järjestelmästä, joka on osoittautunut sitkeäksi. Aina on ollut riittävästi niitä, jotka ovat hyötyneet tästä ikivanhasta sortojärjestelmästä, Jodhka sanoi keväällä 2024 Helsingin yliopistossa pidetyssä luentotilaisuudessa, tosin silloin etäyhteyksien päästä.
Taloudellinen ja tekninen kehitys ei poista kulttuurisia hierarkioita
Jodhka toistaa vanhan olettamuksen, jonka mukaan teollisten ja kapitalististen talousjärjestelmien kasvu ja kehitys merkitsisivät perinteisiin kulttuureihin perustuvien hierarkioiden hiipumista. Seikkaa, etteivät ne kadonneet kokonaan kaikkialta, on pidetty todisteena demokratian ja markkinavetoisen kapitalistisen talouden epätäydellisestä tai virheellisestä toteutumisesta.
Nyky-Intian kastijärjestelmän sosiaalista ja poliittista elämää tutkittuaan Jodhka tulkitsee kehityksen toisin. Hänen mukaansa populaari yleinen käsitys on väärä. Ajatus taloudellisen ja teknisen kehityksen muutosvoimasta kulttuureihin ja yhteiskuntien sisäisiin hierarkioihin, on länsimaiseen maailmankuvaan juurtunut moderni olettamus, joka ei pidä paikkaansa.
Jodhkan mukaan hänen tutkimuksensa Intian yhteiskunnan kastijärjestelmän marginaaleissa elävien ihmisten poliittisen osallistumisen malleista ja heidän poliittisesta toimijuudestaan osoittavat, että demokraattisia poliittisia prosesseja muokkaavat myös paikalliset kulttuurit ja politiikan historia, samoin kuin kaupunkien markkinat ja pääomatalous.
Länsimaissa on tavallista pitää Intiaa poikkeuksellisena, mutta se ei selitä mitään siitä, että Intian kehitys eroaa niin paljon yleisestä modernista oletuksesta. Syyt löytyvät Intian lähihistoriasta, erityisesti brittiläisen siirtomaavallan ajasta. Sen jälkeisenä aikana demokraattisen politiikan malleihin vaikuttaa edelleen brittiläisen siirtomaavallan viitekehys, jossa vuorovaikutus tapahtuu eliitin ja ”alkuperäisväestön” välillä.
Kasti on hierarkioiden järjestelmä, joka perustuu nöyryytykseen
Intia nähdään usein poikkeukselliseksi paikaksi. Syitä tähän ovat kastijärjestelmä ja uskonnolliset traditiot, erityisesti hindulaisuus, ja nämä kaikki kietoutuvat yhteen.
Kasti kuuluu modernin lännen “toisiin”. Vaikka kasti olisi länsimainen tulkinta, se on länsimaisen kulttuurin kannalta tuntematonta. Kasti saa legitimiteettinsä hindulaisuudesta. Sillä on syvät hegemoniset vaikutukset, mutta yleensä ei oteta huomioon siihen liittyviä suhteellisuuksia.
Kasti on määrittelyihin perustuva hierarkioiden järjestelmä, jonka on institutionalisoinut kulttuuriin perustuva nöyryytys, Jodhka sanelee. Se on epätasa-arvoisuuden suhteellinen rakenne, joka perustuu määrittelyihin, oli hänen toinen hahmottelunsa.
Kasti ja kansalaisuus eivät voi kuulua yhteen. Tasa-arvo on yksilöiden tasa-arvoa. Järki ja rationaalisuus ovat sisäänrakennettuina yksilössä. Identiteetit ovat kuitenkin edelleen tärkeitä ja toimivat diskriminaation lähteinä.
Kasti ei ole pelkästään eroavaisuuksia tai perinteitä. Se on suhteellinen prosessi, rakenteita ja eriarvoisuuksia.
Brittiläinen siirtomaavalta omaksui sortojärjestelmän ”saastaisuusrajoineen”
Kastijärjestelmä on olemassa myös hindulaisuuden ulkopuolella, se vaikuttaa muslimien, sikhien ja kristittyjen keskuudessa. Se on pan-intialainen järjestelmä, joka on sidoksissa hindulaisuuteen.
Myös siirtomaavallan ajoilta periytyvä väestönlaskentajärjestelmä perustuu panintialaiseen varnaan ja sen mukaiseen ranking-luokitteluun, Jodhka toteaa. Samasta on kysymys syrjäytettyjen ja alistettujen luokkien (depressed classes) luokittelussa. Siinä on nähtävissä selvästi myös ”saastaisuusraja”.
Näillä luokitteluilla Jodhka tarkoitti varnajärjestelmän kolmea ylintä varnaa, brahmaaneja, kshatrijoita ja vaishijoita, jotka muodostavat yhteiskunnan ylimmät ryhmät, joilla on uskonolliset etuoikeutensa, sitten suurta yhteistä kansaa, shudria tai nykykielellä usein OBC-ryhmiä (Other Backward Classes), jotka muodostavat jopa yli puolet koko väestöstä, arviolta 60 prosenttia.
Kansakunnan muotoutumisen aika ennen ja jälkeen itsenäistymisen oli hyvin kastitietoista aikaa. Tuon ajan yhteisölliset, kasti- ja uskontotietoiset vaatimukset kuten kamppailu erillisistä vaaleista, äänestäjäkunnista ja kansanedustuslaitoksen kamareista osoittaa, loivat väestöön ahdistusta.
Selkein esimerkki tästä oli kamppailu koskettamattomien ja hindujen välillä. Heidän välissään, dalitien ja muiden välissä, kulki perinteinen saastaisuusraja. Sen alapuolella eläviä daliteja voitiin sortaa rajattomasti.
Puhuessaan yhteisöllisistä vaatimuksista Jodhka viittasi daliteille erillisvaaleja ajaneeseen Ambedkariin ja hänen poliittiseen ja aatteelliseen perintöönsä, mutta ei pysähtynyt siihen, ei myöskään Ambedkarin vaikutukseen nykypäivän daliteille.
Demokratia vahvistuu ja kasti vaikuttaa yhä enemmän
Surinder Jodhka katsoo Intiaa ikään kuin kaukaa ja kokonaisuutena, kun hän väittää, että Intiasta on tullut toimiva demokratia. Vaaliprosessit ovat vilkkaita ja ne toteutuvat köyhien ja syrjäytyneiden osallistumisen ehdoilla. Toisaalta on paljon hiljaisia ja ei niin hiljaisia ”vallankumouksia”, kapinoita ja kahakoita.
Huonommin tunnettuja ovat olleet merkittävät eliittien vaihtumiset Intiassa. Merkittävin piirre on kuitenkin ollut, että Intia on kehittynyt demokraattisemmaksi. Samalla vastoin kaikkia odotuksia kastista on tullut näkyvämpi ja poliittisesti merkittävämpi kuin koskaan ennen.
Intian perustuslakia säädettäessä kastijärjestelmä tunnustettiin virallisesti. Se hyväksyttiin, kun tarvittiin rakenne, joka osoitti puutteen. Sitä korjaamaan otettiin käyttöön kiintiöpolitiikka luomaan turvaa, oikeudellista suojaa ja mahdollisuuksia syrjäytyneille.
Kastijärjestelmästä tuli 1960-luvun jälkeen aktiivinen demokratian levittäjä kaupunkien eliitistä maatalouden hallitseviin kasteihin. 1990-luvulta alkaen dalitit ja muut ”takapajuiset” ovat käyttäneet kasti-identiteettiään noustakseen tehokkaasti politiikkaan.
Poliittisesta järjestelmästä ja vaaleista riippumatta kastijärjestelmä on sosiaalisesti edelleen vahva. Se säätelee avioliittoa, sukulaisuussuhteita, sosiaalisia verkostoja ja poliittista mobilisaatiota.
Kasti säätää elämänkohtalon onnettomuudesta etuoikeuksiin
Politiikka on kuitenkin normalisoinut kastia diskriminaation välineenä, kasti merkitsee akselia elämän onnettomuudesta etuoikeuksiin.
Uusliberaalit taloudelliset uudistukset lisäävät taloudellista eriarvoisuutta entisestään. Viime aikojen kehityslinjoja ovat olleet myös kaupungeissa elävien ylimpien kastien jäsenten puolueellisesti saamat edut ja hyödyt. Kiintiöiden merkitys puolestaan heikkenee. Maaseudulla taas perinteiset hallitsevat kastit köyhtyvät ja marginalisoituvat.
Demokraattinen politiikka on kaikkiaan kiistanalainen näyttämö. Jopa oikeistolaiset poliittiset ryhmät joutuvat ottamaan huomioon marginalisoituneita ja heidän huolenaiheitaan.
Äskettäin on ilmoitettu kastijärjestelmän sisällyttämisestä Intian väestönlaskentaan. Sillä voi olla potentiaalia muuttaa poliittisia keskusteluja.
Eriarvoisuus näyttää olevan kuitenkin pysyvää, kun se liittyy identiteetteihin, rotuun, etniseen alkuperään, kastiin ja sukupuoleen. Tämän Jodhkan toteamus ennakoi Intian tulevaisuutta hallitsevan edelleen ryhmien väliset eriarvoisuudet ja alistamisen politiikka.
Länsimaisessa syrjintää tai pysyvää eriarvoisuutta käsittelevässä kirjallisuudessa identiteettejä pidetään enimmäkseen väistämättöminä taakkoina ja myös poikkeavuuksina. Niitä käsitellään ja mitataan yksilöllisten taloudellisen liikkuvuuden tulosten kautta.
Intialaista yhteiskuntaa tarkasteltaessa on kuitenkin otettava huomioon yhteisöt.
Johdkan huomionosoituksia ja keskeisiä teoksia
Hän on opettanut Pohjoismaissa ennenkin. Vuonna 2005 hän oli vierailevana apulaisprofessorina Bergenin yliopistossa Norjassa sekä vierailevana professorina ja Intian kulttuurisuhteiden neuvoston puheenjohtajana Lundin yliopistossa Ruotsissa vuosina 2012–2013. Jodhkan saamista huomionosoituksista merkittävimmät ovat Intian yhteiskuntatieteellisen tutkimusneuvoston myöntämä Amartya Sen -palkinto vuonna 2012 sekä Oxfordin yliopiston esittämä kutsu pitämään Radhakrishnan muistoluennot vuonna 2018.
Teksti: Mikko Malkavaara
Oxford Handbook of Caste. Delhi: Oxford University Press. 2023. (co-edited with Jules Naudet)
The Indian Village: Rural Lives in the 21st Century. New Delhi: Aleph Book Company. 2023.
Caste in Contemporary India. (2nd edition) London and New Delhi: Routledge (first published 2015). 2018.
Contested Hierarchies, Persisting Influence: Caste and Power in 21st Century India. Hyderabad: Orient Blackswan. 2018. (co-edited with James Manor)
The Indian Middle Class. New Delhi: Oxford University Press. 2016 (co-authored with Aseem Prakash).
Caste. Oxford India Short Introductions. New Delhi: Oxford University Press. 2012