Uutiset

huhti 26 2021

Kohti uutta – toimintasuunnitelma 2021

in News

Dalitien solidaarisuusverkoston vuosikokouksessa 8.4. puheenjohtaja Marianne Heikkilä kannusti jäsenistöä ja verkoston ystäviä jakamaan tietoa yhdistyksen toiminnasta, käyttämään sivustolla olevia videoklippejä ja muuta materiaalia välittämään viestiä dalitien tilanteesta.

SUSin toiminnanjohtaja Bimala Gayak kertoi kokouksen alussa järjestöstään ja dalitien kohtelusta koronan aikaan. Väkivaltaisuuksia on ilmennyt daliteja kohtaan. Monet aiemmin käynnistyneet myönteiset toimet dalitien aseman parantamiseksi ovat käytännössä pysähtyneet.

Dalitien solidaarisuusverkoston toimintakertomus vuodelta 2020 hyväksyttiin yhdistyksen kokouksessa. Uutta tulevaa suuntaa näyttää hyväksytty toimintasuunnitelma vuodelle 2021. Keskeisenä on SUS-järjestön kanssa käynnistynyt yhteistyö, jossa Nepalin nuoret dalitit jakavat omia tarinoitaan ja tekoja yhteisöissään ja toisten nuorten kanssa eri puolilla Nepalia.

Vuosisuunnitelman mukaisesti tavoitteena on anoa pienkeräyslupaa loka-joulukuulle, jolloin voisimme kerätä varoja yhdistykselle juuri tämän nuorten hankkeen toteuttamiseksi. Suunnitelmia teemme kesän aikana.

Jos kaipaat yhdistyksen hyväksyttyä tilinpäätöstä, ota yhteyttä iiris.kivimaki (@) gmail.com niin toimitan sen. DSNFi toimintakertomus 2020   Toimintasuunnitelma 2021

Read more

maalis 19 2021

Dalit-nuorten storytelling-hankkeen uutisia Nepalista vuosikokouksessa 8.4.2021

in News

Dalitien solidaarisuusverkoston jäsenet ja verkostomme ystävät kokoontuvat sääntömääräiseen vuosikokoukseen torstaina 8.4.2021 klo 18. Olemme yhteyksissä teams-linkillä koronarajoitusten takia.

Kokouksen alussa meillä on yhteys Nepaliin, SUS-järjestöön Storytelling-hankkeestamme. Dalit-nuoret käynnistävät kokemusten jakamisen ja vertaistukityöpajat toisten nuorten kanssa.

Kokouksen asioina ovat toimintakertomus ja tilinpäätös 2020, toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2021, jäsenmaksun suuruus sekä hallituksen jäsenten valitseminen.

Ole yhteyksissä ja tule mukaan.


iiris.kivimaki@gmail.com

 

Read more

marras 18 2020

Kohti tiiviimpää yhteistyötä ja vaikuttamista – Dalitien solidaarisuusverkosto 10 vuotta

in News

Dalitien solidaarisuusverkosto juhli kymmenvuotista taivaltaan online-juhlana 16.11.2020. Juhla kokosi yli kolmekymmentä osallistujaa Nepalista, Intiasta, Lontoosta ja eri puolilta Suomea.

Juhlapuheessaan Euroopan parlamentin varapuheenjohtaja Heidi Hautala painotti ihmisoikeuksia daliteille: puhdasta vettä, koulutusta ja mahdollisuuksia työelämään – oikeutta ihmisarvoiseen elämään.

Esimerkkinä poliittisesta syrjinnästä hän mainitsi sen, että dalitit ovat odottaneet jo yli kymmenen vuotta kansainvälisen IDSN- järjestönsä (International Dalit Solidarity Network) pysyvää akkreditointia YK:n talous- ja sosiaalineuvostoon ECOSOCiin. YK:n talous- ja sosiaalineuvosto eli ECOSOC vastaa yhdessä yleiskokouksen kanssa taloudelliseen ja sosiaaliseen kehitykseen liittyvistä tehtävistä. Sen tavoitteena on muun muassa kehitysmaiden taloudellinen ja sosiaalinen edistys sekä korkeampi elintaso.

”Pelkkä huoli ei riitä, vaan tulee toimia. Korona on osoittanut, että ne, jotka ovat syrjäytettyjä ja marginaalissa, joutuvat yhä vaikeampaan tilanteeseen”, sanoi Heidi Hautala.

Heidi Hautala on ollut myös  yksi aloitteentekijöistä EU:n yritysvastuulain säätämiseksi, jossa kirjataan yritysten vastuu eli huolellisuusvelvoite Due Diligence. Lainsäädäntö merkitsisi työ- ja ihmisoikeuslainsäädännön kirkastamista ja noudattamista koko alihankinta- ja tuotantoketjussa. Näin se esimerkiksi paljastaisi syrjinnän ja merkitsisi siihen puuttumista.

Nepalissa työskentelevä ja aiempi hallituksen jäsen Lauri Lind oli koonnut tervehdyksiä ja välähdyksiä dalitien tilanteesta Nepalissa sekä suurlähettiläs Pertti Anttisen tervehdyksen.

Tervehdyksensä toi myös IDSN:n toiminnanjohtaja Meena Varma, joka onnitteli lämpimästi Suomen aktiivista verkostoa viimeisen kymmenen vuoden aikana tehdystä työstä ja kertoi kansallisista verkostoista esimerkiksi Saksassa, Tanskassa ja Isossa Britanniassa.

Mistä kaikki sai alkunsa?

Intialainen pastori, TT Chandran Paul Martin kertoi suomalaisen verkoston varhaisesta esihistoriasta 1990-luvulla, kun hän isännöi Mikko Malkavaaran johtamaa suomalaista ryhmää. Ryhmä tuli tutustumaan intialaiseen vapautuksen teologiaan, dalit-teologiaan. Matkalla tehtiin vierailuja dalitien kyliin Tamil Nadun ja Andhra Pradeshin osavaltioissa.

Intialaisella perinteisellä maaseudulla dalitit asuvat aina omissa vaatimattomissa yhteisöissään erillään ylempiin kasteihin kuuluvista. Dalitien liikkumista kyläteillä tai kaivoilla ja vesilähteillä rajoitetaan. Heidän läheisyyttään pidetään saastuttavana, minkä takia heitä on kutsuttu myös koskettamattomiksi. Koulutus tai parempi asema parantaa dalitien sosiaalista asemaa, mutta kastiasemansa perusteella he ovat aina alimpaa kerrosta yhteiskunnassa.

Suomalainen solidaarisuusverkosto syntyi Bangkokissa vuonna 2009 pidetyn kansainvälisen dalit-konferenssin jälkeen. Bangkokissa oli koolla merkittäviä dalit-organisaatioita Kirkkojen maailmanneuvoston kutsumina. Tavoitteena oli vaikuttaa siihen, että jopa 300 miljoonaa dalitia koskettava kastisyrjintä tunnustettaisiin YK:ssa ja kansainvälisessä yhteisössä ihmisoikeusrikkomukseksi. Intia ei kiistä kastisyrjinnän olemassaoloa, mutta se ei halua muiden maiden puuttuvan asioihinsa. Siksi kastisyrjintää ei vieläkään tunnusteta rikkomukseksi.

Dalitien solidaarisuusverkosto on vuosien ajan vaikuttanut päättäjiin ja esimerkiksi kertonut dalit-liikkeen kamppailuista ja dalitien elämästä Maailma kylässä -festivaaleilla. Kouluissa tietoisuus yhä jatkuvasta kastisyrjinnästä ja dalitien asemasta on saatu osaksi opetusta.

Mikä on verkoston suunta seuraavien 5–10 vuoden aikana?

Dalitien solidaarisuusverkostolla on ollut kaksi päätoimintamuotoa: tietoisuuden lisääminen dalitien tilanteesta ja vaikuttamistyö. Viime vuosina erityisesti yritysvastuulaki ja sen huolellisuusvelvoitteen saaminen lainsäädäntöihin Suomessa ja EU-tasolla ovat olleet keskeisiä vaikuttamistoimia.

-Verkosto haluaa jatkaa myös kädet savessa. Se hakee kumppanuutta dalitien asemaa edistävän kansalaisjärjestön kanssa Nepalissa. Yhteistyöstä on olemassa jo malliluonnos, jota verkoston hallitus käsittelee myöhemmin. Uskomme, että tämä vahvistaa vaikuttamistyötämme ja globaalien kysymysten pitämistä esillä Suomessa. Se toivottavasti lisää myös kiinnostusta verkostoamme kohtaan, sanoo verkoston puheenjohtaja Timo Lappalainen.

Ihmisoikeuksien ja ihmisarvon puolesta jatketaan vaikuttamistyötä Suomessa ja Euroopan verkostoissa.

Puheenjohtaja Timo Lappalainen ja MEP Heidi Hautala. (kuva)

 

Read more

syys 05 2020

Ihmisoikeusselontekoon yhdenvertaisuuden edistäminen ja sen seuranta

in News

Valtioneuvoston ihmisoikeusselonteon 2020 ilmiökokonaisuuksissa nostetaan esille yhtenä neljästä aiheesta yhdenvertaisuuden edistäminen. Suomen Dalitien solidaarisuusverkosto pitää tätä erittäin tärkeänä ilmiökokonaisuutena.

Kastisyrjintä näkyy oikeuslaitoksissa ja lainvalvontajärjestelmissä väkivallan tekojen rankaisematta jättämisenä ja syrjinnänvastaisten lakien toimeenpanemattomuutena. Poliisit, asianajajat ja tuomarit kuuluvat usein yläkasteihin ja suhtautuvat vastahakoisesti dalitien tapausten kuulemiseen ja tutkimiseen. Siksi daliteja vastaan tehtyjä rikoksia ei ilmoiteta, tutkita eikä tuomita asianmukaisella tavalla.

YK:n suosituksen mukaan kaikkien valtioiden tulisi taata kaikille yhteisöille tasapuolinen pääsy oikeusjärjestelmään. Yhteisöjä vastaan rikkovat tulisi asettaa syytteeseen, ja rikosten uhrien olisi saatava asianmukainen korvaus.

Suomen Dalit-verkoston lausunto valtioneuvoston ihmisoikeusselontekoon 2020:

1. Millaisia sisällöllisiä asioita selonteossa tulisi näkemyksenne mukaan painottaa?

Selonteon ilmiökokonaisuuksissa nostetaan esille yhtenä neljästä yhdenvertaisuuden edistäminen. Suomen Dalitien solidaarisuusverkosto pitää tätä erittäin tärkeänä ilmiökokonaisuutena.

Etelä-Aasiassa kastilaitos ylläpitää yhteiskuntien hierarkkista jakoa siten, että etuoikeudet ja rajoitukset määrittyvät syntyperän mukaan. Tämä on ristiriidassa Ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen ensimmäisen artiklan kanssa: ”Kaikki ihmiset syntyvät vapaina ja tasavertaisina arvoltaan ja oikeuksiltaan.”

2. Muodostavatko selonteon neljä ilmiötä yhdessä toimivan kokonaisuuden? Tulisiko mielestänne jokin ilmiö korvata jollain toisella? Ehdotukset vaihtoehtoisista ilmiöistä pyydetään perustelemaan.

Ilmiöpohjaisuus selonteon rakenteena vaikuttaa toimivalta lähtökohdalta. Toimintaympäristön suurten muutosten ja ihmisoikeusvaikutusten ymmärtäminen edellyttävät kuitenkin kattavaa syy-seuraus analyysia, jonka pohjalta voidaan tehdä valintoja mihin Suomen tulee keskittää kansalliset ja kansainväliset tavoitteensa. Analyysissa tulee tunnistaa COVID-19 pandemian vaikutukset valittuihin ilmiöihin ja ihmisoikeuksiin liittyen.

On tärkeää myös tiedostaa, että ilmiöt ja niiden vaikutukset ihmisoikeuksien toteutumiseen vaihtelevat merkittävästi eri maantieteellisissä, kulttuurisissa poliittisissa viitekehyksissä; näin vaikuttaen selonteon kehittämislinjauksien ja tavoitteiden muotoiluun.

3. Minkälaisia perus- ja ihmisoikeuskysymyksiä/teemoja tulisi käsitellä tämän ilmiökokonaisuuden alla?

Suomen hallituksen harjoittamien eri politiikka-alojen välinen johdonmukaisuus, koherenssisuus on tärkeää varmistaa. Ihmisoikeuspolitiikka ja sille asetetut tavoitteet tulisi huomioida myös muilla politiikan aloilla. Yksi konkreettinen askel johdonmukaisuuden politiikan toteutumiselle on seurantasuunnitelma, joka on toteutettavissa hallinnon niukoillakin resursseilla. Ihmisoikeuksien edistäminen ja niiden puolustaminen esimerkiksi kauppapolitiikan saralla olisi mitä ilmeisin kohde. Suomalaisten yritysten yhteiskuntavastuu ei saa jäädä vapaa- tai hyväntahtoisuuden varaan, vaan sitä ja asianmukaisia huolellisuusvelvoitteita edellytettäisiin lainsäädännöllisesti.

Toinen konkreettinen keino olisi hyödyntää ns. PYM-instrumenttia (paikallisen yhteistyön määrärahat) tukemalla ihmisoikeuksien parissa toimivia kansalaisjärjestöjä kehittyvissä maissa, joissa suomalaisilla yrityksillä on toimintaa. Paikalliset kansalaisjärjestöjen keräämän tiedon ja havaintojen kautta saataisiin analyysiä suomalaisten yritysten huolellisuusvelvoitteiden noudattamisesta.

9. Minkälaisia perus- ja ihmisoikeuskysymyksiä/teemoja tulisi käsitellä tämän ilmiökokonaisuuden alla?

Etelä-Aasiassa kastilaitos ylläpitää yhteiskuntien hierarkkista jakoa siten, että etuoikeudet ja rajoitukset määrittyvät syntyperän mukaan. Tämä on ristiriidassa Ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen ensimmäisen artiklan kanssa: ”Kaikki ihmiset syntyvät vapaina ja tasavertaisina arvoltaan ja oikeuksiltaan.” Syntyperänsä takia syrjintää kokevia daliteja eli kastittomia lasketaan olevan liki 250 miljoonaa; suurin osa Intiassa.

Kastisyrjintään kuuluu törkeitä kansalaisoikeusrikkomuksia, sekä poliittisten, taloudellisten ja kulttuuristen oikeuksien loukkauksia.

YK:n kattavasta työhön ja syntyperään liittyvästä tutkimuksesta selviää, että kastisyrjintään liittyvät ainakin nämä ihmisoikeusrikkomukset:
* oikeus fyysiseen koskemattomuuteen,
* oikeus tasapuoliseen poliittiseen osallistumiseen,
* oikeus tasavertaiseen kohteluun oikeusjärjestelmässä,
* oikeus omistaa maata,
* tasavertainen oikeus julkisiin ja sosiaalisiin palveluihin,
* uskonnonvapaus,
* oikeus oman tahdon mukaiseen avioitumiseen,
* oikeus koulutukseen,
* oikeus omaan kulttuuri-identiteettiin,
* oikeus tasavertaisiin työmahdollisuuksiin,
* oikeus tasa-arvoisiin ja oikeudenmukaisiin työoloihin,
* oikeus vapauteen pakkotyöstä tai orjuudesta,
* oikeus vapauteen ihmisarvoa loukkaavasta kohtelusta,-
* oikeus terveyteen,
* oikeus riittävään ravintoon, veteen, hygieniaan, vaatetukseen ja asumiseen.

Kastisyrjintä näkyy oikeuslaitoksissa ja lainvalvontajärjestelmissä väkivallan tekojen rankaisematta jättämisenä ja syrjinnänvastaisten lakien toimeenpanemattomuutena. Poliisit, asianajajat ja tuomarit kuuluvat usein yläkasteihin ja suhtautuvat vastahakoisesti dalitien tapausten kuulemiseen ja tutkimiseen. Siksi daliteja vastaan tehtyjä rikoksia ei ilmoiteta, tutkita eikä tuomita asianmukaisella tavalla.

YK:n suosituksen mukaan kaikkien valtioiden tulisi taata kaikille yhteisöille tasapuolinen pääsy oikeusjärjestelmään. Yhteisöjä vastaan rikkovat tulisi asettaa syytteeseen, ja rikosten uhrien olisi saatava asianmukainen korvaus.

Read more

touko 24 2020

Uusi visio kumppanuuteen Nepalissa – Dalitien solidaarisuusverkosto täyttää 10 vuotta

in News

Dalitien solidaarisuusverkosto perustettiin kymmenen vuotta sitten ajamaan ja puolustamaan dalitien asemaa ja heidän ihmisarvonsa tunnustamista. Edelliset hallitukset ja vapaaehtoiset ovat antaneet tärkeän panoksensa ja luoneet suurenmoisen kontaktiverkoston niin Suomessa, Euroopassa kuin kansainvälisestikin. Dalitien puolestapuhujia on kuitenkin edelleen vähän ja Covid-19-pandemia on taas tylysti osoittanut, että niin hyvinä kuin huonoinakin aikoina kaikkein syrjityimmät kärsivät eniten.

Viimeisten kuukausien aikana yhdistyksemme uusi hallitus on paaluttanut verkostomme toimintaa tuleviksi vuosiksi. Haluamme vahvistaa siteitämme paikallisiin dalit-toimijoihin ja tavoittelemme pitkäkestoisempaa kumppanuutta Nepalissa. Jatkamme myös työtä luottaen vahvuuksiimme: viestimme ja teemme dalitien asiaa näkyväksi hyvillä mediasuhteilla, osallistumme tapahtumiin ja ylläpidämme kotisivujamme ja Facebook-ryhmää.

Vaikutamme päättäjiin ja ajamme suomalaisten yritysten ihmis- ja työoikeuksia koskevan huolellisuusvelvoitteen toteutumista osallistumalla yritysvastuulakikampanjaan. Jatkamme yhteistyötä sisarjärjestöjemme kanssa Euroopassa viedäksemme yhteisiä vaatimuksia eteenpäin EU-tasolla. Hautalan Heidi, Sirpa Pietikäinen ja kumppanit Europarlamentista ovat jo vuosia peukuttaneet asiaamme!

Nyt kannattaa maksaa vuosittainen jäsenmaksu, niin olet arvokkaalla tavalla tukemassa yhteistä asiaamme!

Timo Lappalainen, hallituksen puheenjohtaja

Lisätietoja: Iiris Kivimäki, jäsen- ja viestintävastaava hallituksessa yhdessä Kaisa Raittilan kanssa iris.kivimaki (at) luukku.com

Tilinumero:

FI 38 1745 3000 1374 99

Jäsenmaksu 2020: 20 euroa
Opiskelijat ja työttömät: 10 euroa
Yhteisöjäsenmaksu 2020: 100 euroa

Täytä viestikenttään
Jäsenen nimi:
Sähköpostiosoite:
-viitenumeroa ei tarvita

Photo: Jacob Carlsen: Kathmandu

Read more

huhti 20 2020

Dalitit kärsivät koronapandemiasta ja sen seurauksista Intiassa

in News

Dalitit kärsivät nyt koronakriisistä. Asiasta ovat uutisoineet Maailman Kuvalehti ja Dialogi. Maailman Kuvalehdessä toimittaja Riitta Saarisen juttu kertoo, miten  koronapandemia leviää Intiassa. Pahiten kriisi koettelee köyhien yhteisöjä. Erityisessä vaarassa ovat syrjityt dalitit, ”kastittomat”, jotka vastaavat yhteiskunnan likaisina pidetyistä töistä.

Dialogi-verkkojulkaisussa Mikko Malkavaara avaa kaaosta, mikä on syntynyt Intiaan ja sen vaikutuksia daliteihin.

Read more

huhti 06 2020

Tuemme Nepalin kansalaisjärjestöjen pandemiavetoomusta

in News

Dalit-verkostomme on nyt mukana Nepalin kansalaisjärjestöjen pandemiavetoomuksessa. Painotimme tukea juuri heikoimmassa asemassa oleville, jotka esimerkiksi vaeltavat pitkiä matkoja jalkaisin päästäkseen kotikaupunkeihinsa. Köyhimmät kärsivät kriisistä eniten.

Yhdistyksen vuosikokouksessa löytyi lopulta uusia vastuunkantajia hallitukseen ja yhdistyksen tärkeä toiminta jatkuu. Puheenjohtajana aloittaa Timo Lappalainen. Muut hallituksen jäsenet ovat Anja Nurminen, Iiris Kivimäki, Anu Vasamies-Hackenbruch, Kaisa Raittila ja Mikko Malkavaara.

Uusi hallitus järjestäytyi skype-kokouksessa 30.3. ja valitsi varapuheenjohtajaksi Mikko Malkavaaran. Rahastonhoitajana jatkaa Anja Nurminen ja sihteeriksi lupautui Anu Vasamies-Hackenbruch. Viestintätiimissä ovat mukana Kaisa Raittila ja Iiris Kivimäki.

 

Read more

touko 31 2019

Vuosikokous 3.4. valitsi uuden hallituksen

in News

Vuosikokous 3.4. valitsi uuden hallituksen

DSNFi-vuosikokouksessa 3.4.2019  valittiin jälleen uusi hallitus vuoden toimikaudelle. Hallitukseen valittiin:

Johanna Tuominen, puheenjohtaja
Kristiina Tuohimaa-Salminen, varapuheenjohtaja ja jäsenvastaava
Anja Nurminen, rahastonhoitaja
Roosa Rantala, sihteeri
Lauri Lind, vaikuttaminen, tapahtumat
Prakash Dhakal, tapahtumat
Anne Meretmaa, globaalikasvatus (puhujavierailut)
Minna Havunen, viestintä, vaikuttaminen

 

Kuvassa uusi hallitus Roosa Rantala, Anja Nurminen, Minna Havunen, Johanna Tuominen, Prakash Dhakal ja Lauri Lind (kuvasta puuttuvat Anne Meretmaa ja Kristiina Tuohimaa-Salminen. Kuva: Kaisa Raittila.

Read more

tammi 14 2019

Välähdyksiä kastisyrjinnän vastaisesta kansainvälisestä kamppailusta

in News

Välähdyksiä kastisyrjinnän vastaisesta kansainvälisestä kamppailusta

Osallistuin marraskuun lopulla kattojärjestömme International Dalit Solidarity Networkin (IDSN) yleiskokoukseen Genevessä Suomen Dalitien solidaarisuusverkoston edustajana. Kaksipäiväinen kokous oli intensiivinen, ajatuksia herättävä ja tiivis. Päivänvalolla en Geneveä päässyt näkemään, kun aika meni kokoushuoneessa istuen. Mutta hyvä niinkin!

Asialistalla oli runsaasti käsiteltävää alkaen järjestön uudesta viisivuotisstrategiasta ja tavoitteista. Joka kolmas vuosi pidettävä yleiskokous oli tällä kertaa hyvinkin edustava, kun lähes kaikista jäsenjärjestöistä oli ihmisiä paikalla. Tämä tarkoitti osallistujia Intiasta, Nepalista, Pakistanista, Bangladeshista, Sri Lankasta – niistä Etelä-Aasian maista, joissa kastijärjestelmä on yhä voimissaan siitäkin huolimatta, että se on monen maan laissa kielletty. Näissä maissa kastisyrjintä vaikuttaa yhä miljoonien ihmisten elämään ihmisoikeuksia rajoittavasti. Lisäksi edustettuina olivat eurooppalaiset solidaarisuusverkostot Norjan, Saksan, Suomen, Iso-Britannian ja Hollannin dalit-järjestöistä.

IDSN perustettiin vuonna 2000 ja se onnistui nostamaan daliteihin ja muihin alakastisiin kohdistuvan kastisyrjinnän kansainvälisille foorumeille, YK:n ja EU:n asialistoille. Dalit-kysymys ei toki noussut esiin tyhjästä, vaan dalit-aktivistit kastimaissa ovat vuosikymmenten ajan kamppailleet saadakseen äänensä kuuluville. Sosiaalinen muutos vain tapahtuu aina niin kovin hitaasti.

IDSN:n missio on toteuttaa tehokasta kansainvälisen tason vaikuttamista niiden ihmisten ihmisoikeuksien ja ihmisarvon toteutumisen puolesta, joita kastiperustainen syrjintä koskettaa. Laajempana tavoitteena IDSN:llä on kastisyrjinnän eliminoiminen kokonaisuudessaan. IDSN tekee työtä nimenomaan kansainvälisellä tasolla, pyrkien vaikuttamaan YK:n ja EU:n ihmisoikeuselimissä ja tuoden niissä dalitien ääniä kuuluville.

Eurooppalaiset solidaarisuusverkostot puolestaan ovat olemassa sen vuoksi, että kastimaiden dalit-aktivistit ovat niin pyytäneet. Meidän tehtävämme on pitää dalitien tilannetta esillä omissa maissamme. Suomessa vuodesta 2010 toiminut solidaarisuusverkosto on osallistunut dalit-liikkeen asiaan etenkin levittämällä tietoa. Yhteydet suomalaisiin päättäjiin, sekä toisaalta kastimaissa toimiviin yrityksiin ja järjestöihin ovat olleet keskeinen tapa vaikuttaa. Yritysten ja järjestöjen on oltava tietoisia kastisyrjinnän luonteesta, jotta ne osaavat ottaa toiminnassaan huomioon ihmisoikeudet. Tuoreimpana vaikuttamiskeinona olemme mukana yli sadan muun kansalaisjärjestön, yrityksen ja ammattiliiton kanssa yritysvastuujärjestö Finnwatchin Ykkösketjuun -kampanjassa. Kampanjan tavoitteena on saada Suomeen yritysvastuulaki, joka velvoittaa yritykset noudattamaan riittävää ihmisoikeuksia koskevaa huolellisuutta myös ulkomailla toimiessaan.

Genevessä pohdimme myös sitä, mikä on solidaarisuuden merkitys. Listasin kolme sanaa: empatia, järjestäytyminen ja toiminta. Empatia kärsivien ja sorrettujen puolesta saa meidät järjestäytymään yhteen ja laittaa meidät liikkeelle, toimimaan. Tunsin olevani paikalla etupäässä kuunteluoppilaana, ja se olikin kiitollinen tehtävä. Kuitenkaan en voinut välttyä voimakkailta tunteilta palatessani marraskuiseen Suomeen. Muistivihkooni kirjoitin tuoreeltaan: Ristiriitaisuuksien kokousmatka Geneveen Dalitien solidaarisuusverkoston edustajana. Pankkisalaisuuksien ja kolmen tuhannen euron käsilaukkujen kaupungissa käydään keskustelua siitä, miten kastijärjestelmän syrjimät, monella tavalla sorretut dalitit saavat äänensä parhaiten kuuluville – niin kotimaissaan kuin kansainvälisillä foorumeilla. Kyyninen ääni takaraivossa toitottaa, että ’geneveä’ ja eurooppajargonia jauhavat YK:n ja EU:n ihmisoikeuselimet ovat aika kaukana syrjinnän arkipäivästä kastimaissa, ja että ihmisoikeudet puolestaan jäävät kansainvälisessä politiikassa joka tapauksessa aina muiden asioiden jalkoihin. Mutta siitä huolimatta myös toinen, hiljaisempi, kärsivällisempi ja toiveikkaampi ääni on kuuluvilla. Päässä ja sydämessä. Paikalla on nykypäivän dalit-liikkeen edustajia Intiasta, Bangladeshista, Nepalista, Sri Lankasta, Pakistanista. Harmaahiuksisia legendoja ja nuoria, intohimoisia tyyppejä. Ihmisiä pitkässä ketjussa. Poliittista painetta tarvitaan. Silloinkin kun se tuntuu turhalta ja edessä olevat rakenteet valtavilta, innostuksen ja ihmiset nieleviltä koneistoilta. Kansainvälisen ja kansallisen tason lainsäädäntöä tarvitaan. Lainsäädäntö ei ole lopputavoite tai itseisarvo – se on väline ja työkalu oikeudenmukaisemman maailman puolesta. Solidaarisuutta tarvitaan. Ruth Manorama, elämänsä dalit-naisten oikeuksien puolustamiselle omistanut aktivisti, nousee ylös paikaltaan ja toteaa: ”I will stand up to speak. I talk better when I’m standing.” Me kuuntelemme.

Teksti ja kuva: Lauri Lind

IDSN:n yleiskokous Genevessä kokosi osanottajia ympäri maailmaa.

Read more

syys 30 2018

DSNFi mukana vaatimassa yritysvastuulakia

in News

DSNFi mukana vaatimassa yritysvastuulakia

DSNFi on mukana yli 70 yrityksen, järjestön ja ammattiliiton #ykkösketjuun-kampanjassa, jonka tavoitteena on saada Suomeen ihmisoikeuksia koskeva yritysvastuulaki. Laki velvoittaa yritykset välttämään ja vähentämään toimintansa kielteisiä ihmisoikeusvaikutuksia. Monet muut maat, kuten Ranska ja Sveitsi, ovat jo laatineet kunnianhimoisen yritysvastuulain.

Kastisyrjintä on myös yritysvastuukysymys. Yritystoiminnassa kastisyrjintä voi näkyä esim. syrjintänä rekrytoinneissa, velkaorjuutena tai lapsityönä.

Kansalaiset voivat tukea kampanjaa allekirjoittamalla kampanjavetoomuksen, joka luovutetaan eduskuntavaalien jälkeen uusille päättäjille. Eduskuntavaaliehdokkaat voivat sitoutua edistämään yritysvastuulakia. Yritykset ja yhteisöt voivat ilmoittautua tukemaan kampanjaa.

Kuva: #Ykkösketjuun-kampanja

Read more

Sivu 1 (5)12345