1. Kastijärjestelmä ja moniperusteinen syrjintä on mainittava nimenomaisesti, jotta varmistetaan, että Etelä-Aasiasta hankintoja tekevät yritykset puuttuvat tähän.
Kastijärjestelmään on puututtava nimenomaisesti merkittävänä ihmisoikeusloukkausten riskinä toimitusketjuissa.
CSDDD (Corporate Sustainability Due Diligence Directive) eli yritysvastuudirektiivi toteaa, että ”olosuhteista riippuen yritysten on ehkä harkittava lisästandardeja. Kun otetaan huomioon esimerkiksi erityiset olosuhteet tai risteävät tekijät, kuten sukupuoli, ikä, rotu, etninen alkuperä, luokka, kasti, koulutus, maahanmuuttaja-asema, vammaisuus sekä sosiaalinen ja taloudellinen asema, yritysten olisi kiinnitettävä erityistä huomiota mahdollisiin erityisiin haitallisiin vaikutuksiin, jotka kohdistuvat yksilöihin, jotka voivat olla suuremmassa vaarassa syrjäytymisen, haavoittuvuuden tai muiden olosuhteiden vuoksi yksin tai tietyissä ryhmissä tai yhteisöissä jäseninä” (johdanto-osan 33. kappale).
Yritykset eri puolilla EU:ta hankkivat monenlaisia tavaroita, kuten tekstiilejä, nahkaa, teetä, kiviä ja mineraaleja maista, joihin kastijärjestelmään perustuva syrjintä vaikuttaa syvästi, kuten Intiasta, Pakistanista, Bangladeshista, Nepalista ja Sri Lankasta. Kastijärjestelmään perustuva syrjintä näkyy näissä maissa merkittävänä riskinä ihmisoikeusloukkausten toteutumiselle, kuten esimerkiksi pakkotyö, lapsityövoima, vaaralliset työolosuhteet tai väkivalta. Siksi sana kasti on mainittava nimenomaisesti lainsäädännössä, jotta varmistetaan, että tähän rakenteelliseen riskiin puututaan.
Kastisyrjintää on kutsuttu ”piilotetuksi apartheidiksi”, koska sitä usein salataan aktiivisesti. Sen vuoksi monet EU:hun sijoittautuneet yritykset eivät ole tietoisia riskeistä, jotka saattavat aiheutua, jos tähän riskiin ei puututa erityisesti.
Lisäksi on tärkeää puuttua intersektionaaliseen syrjintään, kuten kastijärjestelmän ja sukupuoleen perustuvan syrjintä, joka ilmenee työvoiman hyväksikäytössä (exploitation) ja ihmisoikeusloukkauksina. Yritysten on oltava tästä tietoisia, jotta ne voivat puutua syrjintään niiden toimitusketjuissa. Lisätietoa löytyy Ethical Trading Initiativen oppaassa Caste in Global Supply Chains”.
2. Yritysten velvollisuus puuttua ihmisoikeusloukkauksiin toimitusketjujensa ja toimintojensa, myös raaka-aineiden, kaikilla tasoilla on mainittava nimenomaisesti.
CSDDD velvoittaa yritykset varmistamaan ihmisoikeuksien kunnioittamisen koko toimintaketjussaan, mukaan lukien raaka-aineiden, tuotteiden tai tuotteiden osien suunnittelu, louhinta, hankinta, valmistus, kuljetus, varastointi ja toimitus sekä tuotteen tai palvelun kehittäminen (CSDDD:n 3. artiklan 1 kohdan g alakohdan i alakohta). CSDDD:n laajemmassa ”toimintaketjun” määritelmässä vahvistetaan yleensä due diligence -velvoitteet aina toissijaisen tason N toimittajille asti.
Koska monet toimitusketjujen vakavimmista ihmisoikeusloukkauksista tapahtuvat tuotannon alkuvaiheissa, kuten maataloudessa, kaivostoiminnassa ja jalostuksessa, on ratkaisevan tärkeää, että kansallisessa täytäntöönpanossa todetaan nimenomaisesti, että CSDDD:n ihmisoikeusvelvoitteita sovelletaan kaikilla tasoilla ja kaikkiin toimintoihin, jotka liittyvät lopputuotteen tuotannon mahdollistamiseen. mukaan lukien raaka-aineet.
3. Yritysten velvollisuus sitouttaa sidosryhmät mielekkäällä tavalla, jolla varmistetaan kaikkein syrjäytyneimpien ja vaikeasti tavoitettavien ryhmien osallistuminen, on ensiarvoisen tärkeää.
CSDDD-direktiivissä todetaan, että merkityksellisen vuorovaikutuksen varmistaminen kuultujen sidosryhmien kanssa edellyttää osallistumisen esteiden huomioimista. Samoin on varmistettava, että sidosryhmät ovat vapaita kostotoimista ja kostotoimista, myös säilyttämällä luottamuksellisuus ja nimettömyys. Sen lisäksi erityistä huomiota olisi kiinnitettävä haavoittuvassa asemassa olevien sidosryhmien tarpeisiin sekä päällekkäisiin haavoittuvuuksiin; ja ottamalla myös huomioon ryhmittymät tai yhteisöt, joihin vaikutukset mahdollisesti kohdistuvat (johdanto-osan 65. kappale).
Kansallisen lainsäädännössä olisi otettava erityisesti huomioon yritysten velvoite osallistua sidosryhmien mielekkääseen osallistamiseen ja varmistaa kaikkein syrjäytyneimpien ja vaikeimmin tavoitettavien ryhmien, kuten kastittomien ja vastaavasti marginaalisesti marginalisoituneiden yhteisöjen, osallistuminen.
4. Muita huomioitavia seikkoja
Kansallisen lainsäädännön osaksi saattamisessa olisi tehtävä selväksi, että UNPG:iden (United Nations Guiding Principles on Business and Human Rights) mukaisesti
– Irrottautumista yhteistyöstä toimittajan tai maan kanssa olisi käytettävä vasta viimeisenä keinona, jos kaikki vuoropuheluyritykset ovat epäonnistuneet, koska vetäytyminen asettaa usein hyväksikäytön vaarassa olevat vielä huonompaan tilanteeseen, jos he menettävät työnsä
– On välttämätöntä, että yhdistymisvapaus mainitaan selkeästi kansallisessa täytäntöönpanossa keskeisenä velvoitteena, koska mahdollisuus järjestäytyä ja toimia yhdessä on keskeinen muutosvoima suurimmassa vaarassa oleville